Tuoreessa tutkimuksessa lääkärit antavat potilastietojärjestelmille kouluarvosanaksi 6,6. Vastaava tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Nyt näyttääkin siltä, että lääkärien käyttäjäkokemuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosien aikana.
Tutkimusryhmän jäsenen, professori Jarmo Reposen mukaan tulos oli yllättävä.
– Odotimme, että parannusta olisi tapahtunut enemmän. Potilastietojärjestelmiä pitää kehittää. Esimerkiksi sote-uudistus ei voi mennä maaliin, jos tietojärjestelmät eivät ole kunnossa, hän sanoo.
Etenkin sairaaloiden lääkärit (yli 40 %) kokivat järjestelmän virheellisen toiminnan olevan yhteydessä potilaalle aiheutuvaan haittatapahtumaan. Yksi suurimmista ongelmista on tiedonkulku eri organisaatioiden välillä. Kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa.
Vastaajien mukaan järjestelmien käytettävyydessä on edelleen ongelmia, jotka haittaavat lääkärien jokapäiväistä työtä ja vaarantavat potilasturvallisuutta. Myös tiedon kulku lääkäriltä sairaanhoitajille ja lääkäriltä potilaille nähtiin heikkona.
Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Rajaniemi kommentoi järjestelmien toimivuutta lääkärin näkökulmasta Hän huomauttaa, että järjestelmiä ei voi käyttää ilman koulutusta tai manuaalia.
– Jos teen jonkin toimenpiteen pitkästä aikaa, saatan joutua kaivamaan manuaalin esiin. Kaikkea ei voi muistaa. Asian uudelleen opettelu puolestaan vie työaikaa, hän kertoo.
Tutkimuksella on hyviäkin uutisia. Kiitosta saavat potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista huolimatta, lääkkeiden yhteensopivuuden tarkistus ja sähköinen resepti.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Lääkäriliiton, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena alkuvuodesta 2014. Tutkimukseen vastasi 3 781 potilastyössä olevaa lääkäriä.
Lue myös:
Potilastyöhön jää alle puolet työajasta
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Sami Perttilä
