Gynekologi Anneli Kivijärvi on huomannut, että 2000-luvun nuorella naisella ei ole karvan karvaa muualla kuin tukka päässä. Naisilla ei myöskään ole juuri kuukautisia.
– Medioiden valta on kasvanut. Elämä erotisoituu ja ulkonäön merkitys korostuu, Kivijärvi toteaa.
Kolmen nuoria pitkään hoitaneen lääkärin silmissä nuorten elämässä on tapahtunut paljon muutoksia – ja jotain on pysynyt samana. Monella on ahdistusta tai mielialaongelmia ja lääkitystä niihin.
– Mielenterveysongelmat alkoivat näkyä nuorten kysymyksissä 1990-luvun laman aikaan. Nykyään ahdistus, perheiden ongelmat ja esimerkiksi nettikiusaaminen ovat yleisiä aiheita, kertoo Erkki-Pekka Helle.
Helle on yleislääkäri, joka on tullut tunnetuksi Suosikin palstalääkärinä. Nykyään hän vastailee lukijoiden kysymyksiin Ilta-Sanomissa.
Hän arvioi, että internetin myötä lisääntynyt tieto on lisännyt myös tuskaa. Nuorten on vaikea tulkita, mikä tieto on luotettavaa.
– Kun vanhemmat ovat liian kiireisiä eikä kouluissa opettajilla, terveydenhoitajilla ja kuraattoreilla ole riittävästi aikaa, nuoret jäävät ongelmiensa kanssa yksin.
Oma terveys kiinnostaa
Nuorisolääkäri Elina Hermansonin mielestä on positiivista, että mielenterveysongelmista uskalletaan nykyisin puhua. Toisaalta nuorison kahtiajakautuminen on syventynyt. Osa nuorista on rohkeampia kuin ennen, ja heillä on hyvä itsetunto. Osalla taas menee aiempaa huonommin, eivätkä he osaa hakea apua.
Moni asia on menossa hyvään suuntaan. Nuoret ovat kriittisiä ja osaavat ottaa asioista selvää. He kaipaavat perusteluja lääkärin päätöksille.
– Nuoret eivät pelkää lääkäriä, vaan kertovat reippaasti omista asioistaan ja vaativat hyvää hoitoa, Anneli Kivijärvi kiittelee.
Sekä Helteen että Hermansonin mukaan nuoret ovat kiinnostuneita terveydestään, tekevät asiantuntevia kysymyksiä ja kantavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.
– Minusta kysymysten esittäminen tarkoittaa luottamusta siihen, että ratkaisu on löydettävissä. Vain toivoton ei kysy, Helle sanoo.
Herkkäuskoisuus ei ole muuttunut
Anneli Kivijärvi on huolissaan siitä, että kriittisyys unohtuu seksin kohdalla.
Seksuaalinen vapautuminen on johtanut siihen, että moni on jo 15-vuotiaasta lähtien valmis seksiin vaikka ensitapaamisen aikana.
– Tytöt eivät kuitenkaan vaadi kumppanilta kondomin käyttöä. Vaikka seksikumppaneiden määrä on noussut hurjasti, romanttiset ajatukset ja herkkäuskoisuus ovat samanlaisia kuin varmaan 1920-luvulla.
Pysyvää on myös pohdinta oman ulkonäön normaaliudesta. Siihen kysymykseen Erkki-Pekka Helle on vastannut jo vuodesta 1973.
– Tuntuu, että kouluopetuksessa pitäisi pystyä tuomaan paremmin esiin myös tätä asiaa, kun se kuitenkin nuoria mietityttää niin kovasti.
Kivijärvi kertoo, että yrittää aina vastaanotolla muistaa tuoda esiin kehon normaaliutta.
– Sanon esimerkiksi, että potilaalla on terveet, kauniit, normaalit sukupuolielimet.
Miten kohtaat nuoren?
Kaikki kolme lääkäriä painottavat, että nuoren kohtaamiseen pitää varata riittävän pitkä aika ja että nuorta pitää jaksaa kuunnella.
Erkki-Pekka Helle kohtaa nuoria paitsi palstalääkärinä myös vastaanotolla.
– Moni sanoo, että kun ei kukaan ole tähän asti kuunnellut, hän sanoo.
Niin Helle kuin Hermansonkin suosittelevat varaamaan nuorelle varsinkin ensikäyntiin vähintään tupla-ajan.
– Nuoren voi olla vaikea erottaa olennainen ja osata tuoda se selkeästi esiin. Niinpä tarvitaan laaja-alaista haastattelua, Hermanson sanoo.
Helle kertoo antavansa nuoren ensin kertoa itse ihan rauhassa ja lähettävänsä mahdollisesti mukaan tulleet vanhemmat kahville vastaanoton ajaksi.
– Luottamus syntyy vähitellen, ja ajan kanssa päästään käsiksi olennaisiin kysymyksiin.
Hermanson muistuttaa, etteivät nuorten arvot ole aina samanlaiset kuin aikuisilla.
– Nuori miettii ensisijaisesti asemaansa ikätovereittensa joukossa, hyväksytyksi tulemista. Nykynuoret eivät osaa pelätä sairautta tai kuolemaa. Suurin huoli vakavasti sairastuneellakin nuorella voi olla, että hänestä tulee erilainen kuin muut.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 26–32/2015.
