Matkustajalla on oikeus peruuttaa matka ylivoimaisen esteen, esimerkiksi terveyssyyn perusteella. Este on osoitettava luotettavalla selvityksellä, kuten lääkärintodistuksella.
Toimitusjohtaja Matti Palermaa Olympia-matkatoimistosta kohtaa ajoittain tilanteita, joissa asiakkaan lähettämän lääkärintodistuksen tiedot eivät ole riittäviä, vaan joudutaan pyytämään lisäselvityksiä.
– Lääkärintodistuksen merkitys on suuri: jos henkilöllä on oikeus rahojen palautukseen, puhutaan tuhansista euroista. Meille lääkärintodistus on väline, jolla saamme takaisin rahaa, jonka olemme jo maksaneet alihankkijoillemme, hotelleille ja lentoyhtiölle, Palermaa kertoo.
Lääkärintodistus A -lomakkeen käyttö on toivottavaa, sillä matkatoimistoissa kohdataan joskus ongelmia valkoiselle paperille kirjoitettujen lääkärintodistusten suhteen. Kun todistus skannataan ja lähetetään ulkomaiselle alihankkijalle, ei muutama rivi suomenkielistä tekstiä valkoisella paperilla, joskus jopa ilman leimaa ja sv-tunnusta, välttämättä herätä luottamusta.
Todistusta ei kuitenkaan yleensä tarvitse kirjoittaa englanniksi.
Diagnoosi on tärkein tieto
Matkatoimisto palauttaa sairauden vuoksi peruutetun matkan hinnasta sen verran kuin se onnistuu alihankkijoiltaan saamaan takaisin. Loput asiakas voi hakea matkavakuutuksestaan. Myös vakuutusyhtiö haluaa nähdä lääkärintodistuksen.
Vakuutusyhtiön näkökulmasta diagnoosi on tärkein tieto lääkärintodistuksessa. Pelkkä lääkärin arvio siitä, ettei potilas kykene matkustamaan, ei riitä. Tieto diagnoosista tarvitaan, sillä vakuutusyhtiöt ovat määritelleet vakuutusehdoissaan ne syyt, joiden perusteella matkan peruuntuminen voidaan korvata.
– Jos diagnoosia ei ole antaa, silloin voi kertoa miksi henkilöä tutkitaan tai hoidetaan, sanoo korvauspäällikkö Nadja Karppinen Pohjola-vakuutusyhtiöstä.
– Korvausasia ei toki kaadu siihen, ettei lääkärintodistus ole oikein muotoiltu. Silloin pyydetään lisäselvitystä ja korvausasian käsittely voi kestää hieman pitempään.
Lisäselvitystä vakavasta sairaudesta
Pitempien sairauslomien kohdalla todistukseen olisi Palermaan mukaan hyvä määritellä aikaväli, jolloin potilas ei voi matkustaa.
– Jos henkilö on esimerkiksi keuhkoinfektion vuoksi neljän viikon sairauslomalla, voi herätä kysymys, onko hän enää sairausloman lopulla kyvytön matkustamaan.
Hankalia tilanteita ovat nekin, jos asiakkaalla on juuri ennen matkaa todettu jokin vakava sairaus. Vointinsa puolesta hän voisi matkustaa, mutta ei vielä tiedä, osuuko matkan ajaksi hoitoja tai jatkotutkimuksia.
– Silloin olisi hyvä, jos lääkäri kirjoittaisi lääkärintodistuksen lisäselvityskohtaan, että henkilölle on määrätty jatkotutkimuksia, jotka ajoittuvat matkan ajankohtaan, Palermaa toivoo.
Vakuutusyhtiön näkökulmasta puolestaan on syytä tarkkaan harkita lähteekö matkalle lainkaan, jos ennen matkaa on todettu vakava sairaus.
– Jo ennen matkaa oireilleen sairauden hoitoa matkalla korvataan rajatusti, jos lainkaan. Tässä ei ole merkitystä sillä, että hoitava lääkäri Suomessa on antanut luvan matkustaa, Karppinen varoittaa
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/13.
