Hallitus on sopinut tarkentavista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen linjauksista.
Uuden mallin mukaan sote-palvelut järjestää 18 maakuntaa. Lisäksi tulee viisi yhteistyöaluetta, jotka vastaavat nykyisiä erva-alueita yliopistosairaaloineen. Ensisijainen rahoittaja on valtio, eikä erillistä maakuntaveroa tule.
Hallituksen marraskuussa kaavailemat 15 sote-aluetta lensivät suoraan suunnittelupöydältä roskakoriin. Lääkäriliitto olisi pitänyt parhaana viittä sote-aluetta, joten uudet suunnitelmat eivät täysin vastaa liiton näkemyksiä. Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen on kuitenkin tyytyväinen.
– Linjaukset ovat selvä parannus aiempiin, ne ovat myös selkeämpiä. Pieneksi huolenaiheeksi jää valtion rahoituksen kerääminen. On huolehdittava, ettei kokonaisveroaste nouse eikä työn verotus kiristy millään tulotasolla, hän summaa.
Pärnäsen mukaan linjaukset vahvistavat käsitystä, että uudistus todella toteutuu.
– Kehittäminen ei lopu vuoteen 2019, vaan jatkuu. Nyt ollaan luomassa mallia, joka on iso harppaus nykyisestä järjestelmästä ja antaa hyvän pohjan kehittää palvelujärjestelmää tulevaisuudessakin.
Yhä useamman työantajaksi kunnallinen osakeyhtiö
Hallituksen esittelemän mallin yhtenä lähtökohtana on, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat neutraalisti palveluiden tuotannossa. Kansalainen saa valita palveluntuottajan pääsääntöisesti perustasolla ja soveltuvin osin erikoistasolla.
Valinnanvapauden pohjaksi luodaan lainsäädäntö. Valinnanvapauden toteuttamisen tavoista tuoreet linjaukset eivät vielä juuri kerro. Professori Mats Brommelsin johtaman työryhmän selvitys asiasta on kesken.
Valinnanvapauden piiriin kuuluvat ja markkinoilla olevan tuotannon kanssa kilpailevat julkiset palvelut yhtiöitetään.
Samalla järjestäminen ja tuottaminen erotetaan selkeästi toisistaan.
– Tämä vahvistettiin entistä paremmin, ja se on hyvä. Veikkaan, että täydellinen erottaminen tullaan tekemään nimenomaan yhtiöittämällä. Toinen juttu on, tarkoittaako se maakunnan koko sote-toiminnan yhtiöittämistä vai erillisiä yhtiöitä, esimerkiksi Helsingin sosiaalivirasto omana yhtiönä, Heikki Pärnänen sanoo.
Hän katsoo, että yhtiöittäminen on merkittävä asia muun muassa sopimusjärjestelmän kannalta. Lääkäriliiton täytyy huolehtia, että tulevaisuudessa kunnallisten osakeyhtiöiden palveluksessa työskentelevät lääkärit kuuluvat Lääkärisopimuksen piiriin.
Sote-henkilöstön siirtyminen maakuntien palvelukseen toteutuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Kuntien rakennukset eivät siirry maakunnille, sillä ne vuokraavat toimitilat tarpeen mukaan.
Ei kermankuorintaa
Hallitus esitteli sote-linjauksia tiedotustilaisuudessa tiistaiaamuna. Paikalla olivat peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.), kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ja sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
Ministerit vastasivat kysymyksiin muun muassa siitä, miten valinnanvapaus toteutetaan järkevästi.
– Valinnanvapaus on hyvin myönteinen asia, kun se toteutetaan hallitusti ja pitkälle pohditusti. Jatkoselvityksessä varmasti löydetään linjauksia, kuinka kermankuorintaperiaate estetään. Se ei luonnollisesti ole toivottava tie, vaan se, että luodaan edellytykset siihen, että muun muassa pk- ja kolmas sektori pystyvät toimimaan aidosti ja luomaan uusia työpaikkoja, Hanna Mäntylä sanoi.
Petteri Orpo huomautti, ettei hallitus luo järjestelmää, jolla on taloudellisesti kylki auki.
– Sote-juna on seuraavalla asemallaan. Matka jatkuu aikataululla, joka tähtää siihen, että suuri muutos tehdään 1.1.2019 alkaen, Juha Rehula sanoi.
"Kestävyys selviää myöhemmin"
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola toteaa THL:n tiedotteessa, että uudistukseen sisältyy kansainvälisestikin katsoen isoja muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestämisvastuun mittava keskittäminen, pitkälle viety integraatio ja julkisen palvelutuotannon yhtiöittäminen.
– Hallituksen sote-uudistuksen linjauksiin sisältyy nyt yllättävän pitkälle meneviä muutoksia marraskuun linjauksiin. Linjauksien kestävyys selviää vasta valmistelun tarkentuessa, Eskola arvioi.
Kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Sami Perttilä
