Yhteiskunnallisista ongelmista syrjäytyminen on yksi hankalimmista, koska se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Lääkäriliiton yhtenä tavoitteena seuraavalla hallituskaudella on syrjäytymisen ehkäisy.
Syrjäytymiseen liittyy usein köyhyys, työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, sosioekonomiset terveyserot, elämänhallinnan puute sekä ongelmat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Erityisen ikävää on se, että syrjäytyminen siirtyy usein sukupolvelta toiselle.
Neuvola- ja kouluterveydenhuolto avainasemassa
Lääkäriliiton mielestä ylisukupolvisen periytymisen kannalta keskeisiä ovat neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut. Näitä palveluita tulee kohdentaa siten, että syrjäytymisen periytymistä kyetään nykyistä paremmin ehkäisemään. Neuvolat tavoittavat raskaana olevat, heidän puolisonsa sekä alle kouluikäiset lapset perheineen. Kouluterveydenhuolto tavoittaa tehokkaasti oppivelvollisuusikäiset
Neuvolapalveluissa syrjäytymisriskissä olevat tulisi tunnistaa nopeammin ja resursseja olisi kohdennettava niitä eniten tarvitseville. Palveluiden järjestämisessä on huomioitava eri perheiden palvelutarpeiden erot, mutta rutiinitutkimukset on turvattava kaikille perheille.
Matalan kynnyksen palveluita
Syrjäytyminen liittyy usein asunnottomiin, päihde- ja mielenterveysongelmaisiin ja paperittomiin kansalaisiin. Näiden haavoittuvien ryhmien palveluiden riittävyys olisi huomioitava.
Asunnottomat jäävät helposti palveluiden ulottumattomiin, sillä he eivät välttämättä hakeudu palveluiden piiriin monista eri syistä. Yhteistyö etsivän sosiaalityön kanssa olisi tärkeää ja sitä tulisi tiivistää. Matalan kynnyksen palvelut auttavat osaltaan asioimista.
Suomessa oleskelevat paperittomat ja vastaavassa tilanteessa olevat eivät ole oikeutettuja julkisiin terveyspalveluihin kuin ainoastaan kiireellisessä hoidon tarpeessa. He myös maksavat hoidon itse.
Käytännössä paperittomilta evätään julkisessa terveydenhuollossa välttämättömätkin palvelut heidän yhteiskunnallisen asemansa perusteella. Tämä on vastoin lääkärin etiikkaa. Suomessa tarvitaankin pikaisesti lainsäädäntömuutos asian korjaamiseksi, sillä eräiden tulkintojen mukaan paperittomien hoidotta jättäminen on vastoin perustuslakia, johon on kirjattu palveluiden riittävyys jokaiselle lainkäytön piirissä olevalle.
Alkoholin kokonaiskulutuksen laskeminen
Päihde- ja mielenterveyspalvelut osittuvat usein eri toimintakokonaisuuksiin: perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon. Jotta päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamaa yhteiskunnallista kuormitusta voitaisiin vähentää, eri palvelujen olisi muodostettava toimiva ja tehokas kokonaisuus.
Palvelut tulee tuottaa lähellä ja palveluihin hakeutumisen kynnyksen on oltava matala. Asia olisi huomioitava, kun lähipalveluita määritellään palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Päihdepalveluiden kehittämisessä on huolehdittava riittävien palveluiden turvaamisesta päihdeäideille.
Päihdeongelmien ehkäisyssä tavoitteena on kokonaiskulutuksen pienentäminen. Hälyttävää on se, että päivittäiskaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla alkoholin myynti on merkittävästi lisääntynyt. Alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt ja sen mukana ovat myös terveyshaitat kasvaneet. Tätä kehitystä voidaan tehokkaasti jarruttaa alentamalla vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuutta. Järkevin ratkaisu olisi asettaa prosenttirajaksi sama kuin Ruotsissa, eli yli 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät alkoholijuomat myytäisiin Alkoissa.
Merja Keronen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 42/2014.
