Nyt se varmistui. Sote-uudistus kaatui. Perustuslakivaliokunta lopetti maakuntalakien valmistelun, joten myöskään sote-uudistus ei voida toteuttaa. Ylen tietojen mukaan myös eduskunnan puhemiesneuvostosta on tullut viesti, että sote on kuollut.
Juha Sipilä (kesk.) jätti hallituksen eropyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Hallituksen eroilmoitus johtuu sote-uudistuksen kaatumisesta. Presidentti hyväksyi eropyynnön, mutta toivoi hallituksen jatkavan loppukauden toimitusministeristönä.
Sote-uudistusta jatkettava
Lääkäriliitto vaatii, että sote-uudistusta jatketaan seuraavalla hallituskaudella.
Mammuttimaisen kertauudistuksen sijaan kannattaa tavoitella järjestelmällistä kehittämistä olemassa olevalta pohjalta hyödyntäen eri puolilla maata tapahtuvan kehittämistyön kokemuksia.
Liiton mukaan perustason vahvistaminen on välttämätöntä. Pidemmällä aikavälillä järjestelmän kustannustehokkuutta lisäävää taatessaan nopean hoitoonpääsyn, laadukkaan hoidon ja erityistason kustannusten vähentymisen.
Uusia palveluinnovaatioita kaivataan perusterveydenhuollon palvelutuotannossa. Palvelutuotannossa kaivataan myös lisää lääkäreitä tuottamaan julkisesti rahoitettuja perusterveydenhuollon lääkärinvastaanottopalveluja. Liiton mukaan perusterveyden huollon ongelmien korjaaminen pitää aloittaa jo enne lainsäädäntömuutoksia.
– Perustasonpalveluiden tuotantoon tarvitaan lisää käsiä ja rahaa, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Liiton mukaan hoidon jatkuvuus ja hoitoketjujen toimivuuden takaaminen on välttämätöntä. Pitkät potilas-lääkärisuhteet ovat erityisen tärkeitä perusterveydenhuollossa. Järjestelmä onkin rakennettava tukemaan hoidon jatkuvuutta erityisesti perustason palveluissa.
Terveydenhuollon järjestäminen pois kunnilta
Terveydenhuolto tulee järjestää riittävän isojen ja vahvojen alueellisten järjestäjien toimesta. Nopein tapa edetä on kannustaa ja rahoittaa alueita toteuttamaan vapaaehtoisia sosiaali- ja/tai terveydenhuollon kuntayhtymiä. Tavoitteeksi tulee ottaa viisi järjestämisaluetta. Nykyisillä erityisvastuualueilla tuotetaan valtakunnallisesti keskittäviä palveluja lukuun ottamatta kaikki terveydenhuollon palvelut yliopistosairaalatasoiset palvelut mukaan lukien. Liiton mukana erityisvastuualueiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta.
Pärnänen muistuttaa, että kevyempi malli on myös toteutukseltaan järkevämpi.
– Tehdään lainsäädäntöuudistus, jossa perustetaan isot alueelliset järjestäjät. Annetaan nykyisiä palveluntuottajia koskevan lainsäädännön olla olemassa. Annetaan jatkossa järjestäjän ohjata tuotantokoneistoa ja sen työnjakoa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Terveyspalveluiden rahoitus riittävänä ja kattavana
Rahoitus alueelliselle järjestäjälle tulee tavoitellussa mallissa kapitaatioperusteisesti. Rahoituksen tulee kattaa palvelujen ohella myös avosairaanhoidon lääkkeiden, matkojen ja kuntoutuksen kustannukset. Asiakasmaksut eivät saa muodostua kenellekään tarpeenmukaisten palvelujen käytön esteeksi. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja kokonaiskattoa on alennettava.
Terveyspalvelujen tuotannon kehittäminen edellyttää osaavaa tuotannon ohjausta, valtakunnallista tuotteistamista ja tuottajien laskentatoimen nykyistä pitemmälle vietyä kehittämistä. Näistä on vastuu sekä tuottajilla itsellään, että tuotantoa organisoivalla alueellisella järjestäjällä ja valtakunnallisesta ohjauksesta vastaavalla sektoriministeriöllä. Tuottajille tulee luoda taloudelliset kannusteet laadukkaiden palveluiden tuottamiseen viivytyksettä.
Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
