Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi 7. helmikuuta lausunnon, jolla on suuri merkitys lääkäreiden mahdollisuuksiin jatkaa töitä eläkkeellä.
Lausunto liittyy monien lääkäriasemien vakiopykäliin siitä, että vastaanoton pitäminen loppuu ilman irtisanomista 70 vuoden iässä. Valtuutetun lausunto on yksiselitteinen. Ikärajoitukset ovat pätemättömiä.
Lausunnon mukaan yhdenvertaisuuslaki sanoo nimenomaan, että syrjivät sopimusehdot ovat mitättömiä. Perustuslain elinkeinonvapaus ei oikeuta ylläpitämään syrjiviä sopimuskäytäntöjä.
Lausuntoa oli pyytänyt kuopiolainen kardiologi Matti Halinen.
Halisen sopimuksessa oli pykälä 70 vuoden yläikärajasta. Sopimusta voitiin sopimuksen mukaan sen jälkeen jatkaa, mutta valtuutetun selvityksen mukaan yläikäraja Mehiläisellä oli 72 vuotta.
Halisen täytettyä 70 suhdetta jatkettiin kaksi kertaa vuodella, koska kardiologeista oli pulaa. Kesken toista jatkovuotta aluejohtaja ja vastuulääkäri ilmoittivat töiden loppuvan.
Halinen arvioi joutuneensa yhdenvertaisuuslaissa kielletyn ikäsyrjinnän kohteeksi, koska ammattitaito oli kunnossa, kollegat lähettivät potilaita konsultaatioon eikä vakavia reklamaatiota ollut ilmennyt. Halinen piti vastaanottoa kello 10–14, jolloin virkalääkärit olivat päätoimissaan.
”Suoraan sanottuna harmitti”
Mehiläinen vetosi yhdenvertaisuusvaltuutetulle Halisen vastaanottotoiminnan pienimuotoisuuteen. Huonetta tarvittiin aktiivisempaan käyttöön.
Valtuutetulle perustelut eivät riittäneet. Selvittelyt eivät myöskään viitanneet puutteisiin Halisen taidoissa.
Halinen kertoo tehneensä selvityspyynnön itse, koska Lääkäriliiton lakimiehet tuntuivat olevan asian edessä voimattomia.
Taustalla oli havainto ikääntyneiden arvostuksen noususta yhteiskunnassa.
– Sisätautilääkärin työn ydin on diagnoosien tekemisessä. 80 prosenttia siitä on anamneesia. Sain paljon potilaita kollegoilta, ja potilaat olivat tyytyväisiä kokemukseni tuomaan lisään. Suoraan sanottuna harmitti, Halinen sanoo.
Joillain lääkäriasemalla vastaanotto on tiettävästi pitänyt lopettaa jo 68-vuotiaana. Ikä on tällä hetkellä myös virkasuhteen päättymisen rajapyykki.
Valtuutetun lausunto ei tarkoita, että yksityisvastaanottoja voisi jatkaa vapaasti yli 68-vuotiaina. Jokaisen työkyky heikkenee iän myötä. Potilasturvallisuudesta pitää huolehtia.
Vaatimus ammattitaidon ylläpidosta on siksi perusteltu ja pätevä, valtuutettu kirjoittaa.
Merkittävät reklamaatiot ja vastaanottojen kysynnän vähäisyys ovat myös päteviä syitä päättää sopimus.
Valtuutettu esittää, että ammattitaitoa ja muita sallittuja sopimusehtoja voitaisiin seurata niin, että 70 vuotta täyttäneiden lääkäreiden sopimuksia jatkettaisiin vuoden määräaikaisuuksina. Ehdotonta yläikärajaa ei saisi olla.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii oikeusministeriön yhteydessä. Tehtävä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista, edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Virka korvasi aiemman vähemmistövaltuutetun viran. Samalla tehtäväkenttä laajeni.
Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa.
Yli puolet jatkaa eläkkeellä
Lausunnon painoa lisää se, että Lääkäriliiton vuoden 2017 Työmarkkinatutkimuksen datan perusteella yli puolet lääkäreistä jatkaa töitä eläkkeellä – monet aktiivisesti 70 ikävuoden jälkeen.
Liitossa on aika ajoin keskusteltu, pitäisikö lääkärin oikeuksia rajoittaa eläkeiässä. Lääkärinä toimimiselle ei ole Suomessa yläikärajaa eikä lääkärilupia rajoiteta iän perusteella.
– Olemme toistaiseksi nähneet, ettei ole tarpeen asettaa yläikärajoja, kunhan vaakakupin toisesta puolesta eli vastuullisuudesta pidetään huolta. Valtuutetun lausunto on siksi tervetullut ja selkeyttää tilannetta, kertoo Lääkäriliiton Jäsenpalvelut-toimialan johtaja, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Anu Mustakari.
Jos eläkeiän ylittänyt lääkäri jatkaa potilastyötä, hänen pitäisi käydä säännöllisesti tutkituttamassa itsensä toisen lääkärin vastaanotolla, suosituksen mukaan vuosittain.
Työelämän jälkeen työterveyshuolto lakkaa, joten pitää kääntyä terveyskeskus- tai yksityislääkärin puoleen. Avuksi tulevat myös myös liiton luottamuslääkärit.
– Luottamuslääkärijärjestelmän yksi selkeä rooli voisi olla tarjota asiantuntija-apua lääkäreille, jotka tekevät työkykyarvioita eläkeiän saavuttaneille kollegoille, Mustakari sanoo.
Myös säännöllisestä täydennyskoulutuksesta on huolehdittava. Liiton mielestä jatkuva täydennyskoulutus onkin edellytys vastaanoton jatkamiselle.
Matti Halisen mielestä ammattitaitoa voisi valvoa niin, että yksityisvastaanoton erikoislääkärit kokoontuisivat muutaman kerran vuodessa pohtimaan ongelmapotilaita sekä hoitokäytäntöjä. Keskusteluissa huomattaisiin, jos joku ei enää hallitse alaansa riittävästi. Tietotekniikka karsii dementoituneita, mutta auditointi varmistaisi ammattitaidon. Satunnaisesti valituista potilaskertomuksista – lääkärin iästä riippumatta –tulisi vuosittain varmistaa hoidon asianmukaisuus.
Rohkeutta pitää olla
Suurten erikoislääkärien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle lähivuosina Mustakari pohtii, miten heidän osaamistaan voitaisiin hyödyntää.
– Seniorilääkärin arvo ei pääty tiettyyn ikään. Paikka- ja erikoisalakohtaisesti voisi etsiä uusia keinoja hyödyntää osaamista. Työpanosta voitaisiin käyttää osa-aikaisesti esimerkiksi nuorten lääkärien mentorointiin ja osaamisen jakamiseen, Mustakari sanoo.
Jossakin vaiheessa kuitenkin tulee aika ripustaa takki naulaan.
Parasta olisi, jos lääkäri osaisi päätellä ajankohdan itse.
– Jos kollegoina näemme, ettei itsearviointi onnistu, meillä pitäisi olla rohkeutta potilaan parhaan nimissä lähestyä tätä kollegaa, Mustakari toivoo.
Hänen tiedossaan ei ole, että työnteon lopettamisen vaikeus olisi varsinainen ongelma.
– Mutta huoli siitä, ettei osata lopettaa ajoissa, on perusteltu. Eläköityvien lääkärien määrä kasvaa lähivuosina, ja samalla kasvaa ikävien sattumusten riski.
On tärkeää miettiä toimintatapoja, jotka ajavat sekä lääkärin oikeusturvaa toimia lääkärinä että potilaan oikeusturvaa saada asianmukaista hoitoa.
”En hirveästi halunnut lopettaa”
Vuokko Hupli, 77, luopui potilastyöstä reilu vuosi sitten.
Hän työskenteli yli 25 vuotta Kuntoutussäätiön ylilääkärinä ja jäi sieltä eläkkeelle 68-vuotiaana. Sen jälkeen jatkui työterveyshuollon yksityisvastaanotto.
Hupli teki lähinnä työttömien työnhakijoiden tarkastuksia vuoden 2017 loppuun. Lisäksi hänellä oli pieni, vanha potilaskunta, joka halusi käydä tutulla lääkärillä.
Päätös potilastyön lopettamisesta syntyi pikkuhiljaa.
– En hirveästi halunnut lopettaa, mutta ymmärsin, ettei ikäiseni ole enää järkevää jatkaa.
Hupli koki haastavaksi pitää itsensä tietoisena työssä jatkuvasti tapahtuvista muutoksista.
– En halunnut jatkaa kliinistä lääkärin työtä, koska tuntui, etten enää pysty ylläpitämään uusien asioiden hahmottamista ja työn laatu voi kärsiä.
Päätös lopettamisesta osui samaan ajankohtaan sen kanssa, että lääkäriasemalle oli yrityskauppojen myötä tulossa 70 vuoden yläikäraja.
Ehdotonta yläikärajaa Hupli ei kuitenkaan kannata. Ikää tärkeämpää on se, että eläkkeellä töitä tekevä lääkäri huolehtii osaamisestaan ja työkyvystään. Olennaista on käydä toisen lääkärin arvioinnissa ja seurannassa.
– Omasta työterveyshuollostaan voi huolehtia esimerkiksi hyödyntämällä Lääkäriliiton luottamuslääkärijärjestelmää.
Hupli uskoo, että valtaosa senioreista tuntee omat rajansa ja lopettaa, jos ei enää osaa tai kykene, mutta silti lopettamispäätös ei saisi pohjautua vain omaan arvioon.
– Olen aina ollut huolissani meidän lääkärien työterveyshuollosta, ja siksi olin aikanani perustamassa luottamuslääkäreitä Lääkäriliittoonkin.
Heti kliinisestä työstä luovuttuaan Hupli sairastui diabetekseen ja joutui sairaalahoitoon. Nyt arki on asettunut uusiin uomiinsa.
Hupli kävelee vähintään 6 000 askelta päivässä, tapaa lastenlapsia ja käy ystävien kanssa näyttelyssä. Lisäksi hän kouluttaa luottamuslääkäreitä yhä.
”Moni arvostaa kokemusta”
Ihotautilääkäri Terttuliisa Ahokas, 74, pitää yksityisvastaanottoa ja päivittää säännöllisesti osaamistaan.
Ahokas jäi eläkkeelle 68-vuotiaana HUS:n Iho- ja allergiasairaalan avohoidon vastuulääkärin virasta. Sen ohessa hän on pitänyt yksityisvastaanottoa koko työuransa ajan. Nyt hän pitää vastaanottoa yhtenä päivänä viikossa Pihlajalinnan Dextrassa Helsingissä.
– Vastaanottotyö antaa minulle edelleen paljon. Koen, että osaan työni ja tykkään potilaistani, Ahokas sanoo.
Hän tuntee useita kollegoja, erityisesti ihotautilääkäreitä, jotka pitävät vastaanottoa eläkkeellä. Eräskin tuttu, yhä potilaita hoitava lääkäri on jo yli 80-vuotias.
Ahokas ottaa yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnon tyytyväisenä vastaan. Hän on vastustanut tiukkaa ikärajaa, sillä ammattitaito tai fyysinen kunto ei riipu vain syntymävuodesta.
– Työnantajani sanoi minulle, että niin kauan kuin potilaita riittää ja osaan työni, ikärajaa ei ole.
Vastaanotolla käy useita vanhoja ja pitkäaikaisia potilaita, mutta myös uusia ja nuoria. Moni arvostaa kokemusta. Iäkkään potilaan voi olla helpompi puhua seniorilääkärille.
Ahokas osallistuu erikoislääkäriyhdistyksen koulutuksiin ja seuraa kansainvälisiä julkaisuja.
– Seniorilääkäri ei voi ratsastaa iällä. Tiedot ja taidot pitää olla up to date, Ahokas toteaa.
Ahokas pitää harmillisena, jos lääkäri ei oivalla itse, ettei ole enää työkykyinen. Hän itse ei ole vielä päättänyt, milloin lopettaa potilastyön.
– Varmaan raja tulee kohta vastaan.
Lääkäriys ei kuitenkaan pääty kliinisen työn loppumiseen. Lääkäri on lääkäri hautaan asti, ja lääkäriyttä voi vaalia monin tavoin.
Kirjoittajat:
Pekka Nykänen
Vastaava päätoimittaja
Heli Väyrynen
Toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 7/2019.
