Pohjoismaiden ensimmäinen liikennelääketieteen professori Timo Tervo on tarttunut tieteenalansa ohjauspyörään innolla. Tavoitteena on tuoda liikenneturvallisuutta koskevaa tietoutta lääkärien käyttöön ja tuottaa uutta tutkimusta.
Suomessa tähän on erityisen hyvät edellytykset.
– Suomessa on poikkeuksellisen perusteellinen liikenneonnettomuuksien tutkinta. Se perustuu siihen, että lain perusteella tutkijat pääsevät käsiksi kuljettajan onnettomuutta edeltäviin terveystietoihin. Onnettomuustutkinta on meillä pitkällä muuhun Eurooppaan verrattuna, Tervo kertoo.
Aikaisempien terveystietojen ohella tutkijoilla on käytettävissään kuljettajan hoitotiedot onnettomuuden jälkeen, ruumiinavaustiedot sekä oikeuskemiallisista tutkimuksista tieto siitä, mitä lääkkeitä kuljettaja on käyttänyt.
Liikennelääketieteen keskeisiä tutkimusalueita on tarkastella kuljettajan terveydentilan ja päihtymyksen vaikutusta onnettomuuksien syntyyn. Kahdessa kolmesta onnettomuudesta tällainen taustatekijä löytyy.
– Kuljettaja on sairas, humalassa, kiihtynyt, nukahtaa tai yrittää itsemurhaa, Tervo kuvaa.
Usein nämä samat tekijät ovat osallisina myös ylinopeusonnettomuuksissa.
Ajamisesta pitää puhua
Monta kertaa onnettomuustutkinnassa paljastuu, että lääkärin olisi pitänyt toimia toisin ja evätä henkilön ajolupa. Osa ajon aikana sattuneista sairauskohtauksista on ollut odotettavissa.
On tavallista, että ajaminen ja ajo-oikeuden laajuus jää lääkäriltä selvittämättä. Hänelle ei ehkä ole tullut mieleenkään, että potilas vielä ajaa autoa tai että tällä on raskaan kaluston ajo-oikeus.
Joskus taas potilas on painostanut lääkäriä ja ilmoitus on siksi jäänyt tekemättä.
– Usein lääkärin on vaikea olla tiukkana. Ajamisesta luopuminen on ihmiselle suuri pettymys. Seniorikuljettajia pitäisi kouluttaa siihen jo ennalta, Tervo pohtii.
Lääkärin velvollisuus on antaa ajokielto ja kirjata se sairauskertomukseen. Jos kyseessä on väliaikainen ajokielto, se ei mene poliisin tietoon. Pysyvästä ajoterveyden heikkenemisestä lääkärin on tehtävä ilmoitus poliisille.
Potilassuhteessa lääkäri yleensä mieltää tekevänsä työtä vain kyseisen potilaan hyväksi eikä aina ajattele, että tämä liikenteessä voi aiheuttaa turvallisuusongelmia muille.
– Yritän avata lääkärien silmiä tälle. Suurin potentiaali liikenneturvallisuuden parantamisessa olisi puuttumisella kuljettajan tilaan.
Liikennelääketieteessä tutkitaan myös auton turvalaitteiden merkitystä vammoilta suojaamiselle. Suomessa on esimerkiksi pystytty todistamaan, ettei airbag aiheuta silmävammoja, vaikka suuri osa maailmaa näin uskoo.
Liikennelääketiede kattaa lähes koko lääketieteen.
– Sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ikääntyvässä yhteiskunnassa valtava. Suuri haasteeni on saada oppiala stabiloitua, työni jatkajat innostumaan ja alan tutkimustyö vauhtiin, Tervo näkee.
Kirjoittanut:
Anne Seppänen
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 16–17/2014.
