Masennuskysely kannattaa tehdä vastaanotolla, jos lääkäri vähänkin epäilee, että potilas on stressaantunut ja ahdistunut. Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, tutkijalääkäri Kirsi Riihimäki THL:stä painottaa, että moniin pitkäaikaisiin somaattisiin sairauksiin liittyy masennusta. Siksi masennuskysely pitäisi tehdä herkästi tällaisille potilaille.
– Riskiryhmiä on paljon. Esimerkiksi raskaana oleville ja synnyttäneille kannattaa tehdä masennustesti. Samoin pienten lasten isät ovat usein masentuneita. Myös syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, alkoholin suurkuluttajat ja menetyksen kokeneet henkilöt kuuluvat masennukselle alttiisiin ryhmiin, Riihimäki mainitsee.
Miesten masennus oireilee useimmiten ulospäin, kun taas naiset oireilevat sisäänpäin. Miehet saattavat olla ärtyneitä ja heidän alkoholinkäyttönsä voi lisääntyä. Naisilla esiintyy enemmän ahdistusta sekä unen ja ruokahalun häiriöitä. Naiset raportoivat myös somaattisista oireista kuten päänsärystä ja mahakivuista.
– Naisten masennus näkyy usein myös niin, että he kokevat syyllisyyttä ja huonommuudentunteita. Miehillä esiintyy enemmän itsetuhoisuutta.
Lääkärilehdessä 20/13 julkaistun katsausartikkelin mukaan miehet hakevat harvemmin apua kuin naiset, ja hoitoon hakeutuneiden miesten ongelmat ovat keskimäärin vakavampia kuin naisten.
Kyselyn voi täyttää odotusaulassa
Riihimäen mukaan miesten masennus havaitaan huonommin kuin naisten, koska naiset puhuvat helpommin tunteisiin liittyvistä asioista ja hakevat herkemmin apua. Miehet kuitenkin sitoutuvat psykoterapeuttiseen hoitoon paremmin kuin naiset, kun he ovat hoidon piirissä.
Riihimäki tähdentää, että lääkärien pitäisi kysyä useammin ja suoremmin potilaiden itsetuhoajatuksista.
– Kysyminen ei lisää kenenkään itsetuhoisuutta. Päinvastoin monet potilaat ovat helpottuneita, kun he pääsevät puhumaan näistä asioista.
Riihimäen mielestä lääkärit eivät tee masennuskyselyjä tarpeeksi vastaanotoilla, vaikka kyselyt eivät vie kauan. Potilaat voivat täyttää kyselyn jo odotusaulassa.
– Masennuskyselyt antavat kuitenkin vain osviittaa, diagnooseja niistä ei saa.
Apua hoidon seurannassa
Jos masennuksen seulontatulos on positiivinen, lääkärin on syytä arvioida diagnoosia ja hoidon tarvetta.
– Mikäli masennus diagnosoidaan varhaisessa vaiheessa, tarvittavaa hoitoa voidaan antaa ajoissa ja sairauden kroonistumista pystytään paremmin ehkäisemään, toteaa psykiatrian professori Erkki Isometsä Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa seulonnan hyödyllisyys masennuksen tunnistamisessa riippuu myös siitä, kuinka hyvin lääkäri muutenkin tunnistaa masennuksen ja hallitsee sen diagnostiikan.
Masennuskyselyillä on toinen tärkeä tehtävä seurattaessa hoidon vaikuttavuutta. Yli kolmasosa potilasta ei selvästi hyödy ensimmäisestä lääkehoitoyrityksestä, ja siksi on tärkeää seurata, pitääkö lääkettä vaihtaa. Samalla tavoin on tärkeää seurata kaiken psykososiaalisen hoidon etenemistä ja tunnistaa tilanteet, joissa toipuminen jumittuu.
Isometsän mukaan käyttökelpoisia masennuskyselyjä ovat muun muassa Beckin depressioasteikko, DEPS-kysely ja uutena tulokkaana PHQ-9-asteikko.
– Sinänsä ei ole niin suurta merkitystä, mitä asteikkoa käytetään – tärkeää on ylipäänsä käyttää jotakin niistä. Kommunikoinnin kannalta on kuitenkin eduksi, että käytetään samaa kyselyä.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 21/13.
