Suomen Kirurgiyhdistys on järjestänyt huomattavan määrän materiaalilahjoituksia Ukrainaan tänä keväänä.
Kaikki sai alkunsa helmikuun lopussa, kun Euroopan verisuonikirurgiseen yhdistyksen (EVSV) hallitus oli koolla lähellä Pariisia. Ukrainan edustaja Andriy Nykonenko piti heille esityksen etäyhteyden kautta juuri alkaneen sodan keskeltä.
– Kuvissa oli ammuttuja lapsia ja muita sotavammoja, useasta eri puolella Ukrainaa sijaitsevasta sairaalasta. Andriy keskittyi asiaan verisuonikirurgin näkökulmasta ja esitti avunpyynnön kaikesta, mitä alueella tarvitaan, kertoo Kirurgiyhdistyksen puheenjohtaja, verisuonikirurgi Pirkka Vikatmaa .
– Soitin Pariisista pari puhelua, ja päätimme ESVS:n hallituksessa sijoittaa 50 000 euroa Ukraina-apuun. Lisäksi saimme nopeasti lupauksen 20 000 euron yksityislahjoituksesta Suomesta.
C-kaari, verisuoniproteeseja ja kanyyleja
Avustustoiminta lähti nopeasti paisumaan pullataikinan lailla. Hetkessä syntyi yhteistyö sisäministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Mikko Matikkala oli jo järjestellyt rekkalähetyksiä kriisialueelle. Näissä oli menossa telttoja ja vastaavaa huoltovarustusta, muutakin mahtui.
– Alkuvaiheessa lähes kaikki toimitukset menivät Puolan kautta ja raja-alue oli tukossa ylikuormituksen vuoksi, Vikatmaa sanoo.
Sisäministeriö oli samaan aikaan yrittänyt saada isompaa lääke-erää lähtemään joitakin viikkoja. Voimien yhdistäminen oli järkevää, sillä esimerkiksi Husilla ei ollut lääkevientilupaa ulkomaille. Sisäministeriö teki parhaansa ratkaistakseen byrokraattisia ja logistisia ongelmia.
Suomen Punainen Risti kuittasi ensimmäisen lääke-erän, jossa meni noin 20 000 euron kuorma lääkkeitä Ukrainan verisuonikirurgien tarpeisiin.
– Heillä oli hiljattain uusitut kansainväliset lääkeviennin luvat. Jatkotoimituksia ajatellen SPR:n resurssit olivat kuitenkin kiinni hyvin pitkälle muussa avustustoiminnassa.
Kriisialueelle lähti merkittävä määrä esimerkiksi kertakäyttöisiä tuotteita, verisuoniproteeseja, ompelutarvikkeita ja kanyyleja. Rekkaan mahtui muutakin, joten toimitukseen lisättiin esimerkiksi suu- ja leukakirurgien leikkaussalivälineitä ja 16 000 kertakäyttöistä leikkaustakkia. Lopulta täysi kuorma lähti huhtikuun puolessa välissä liikkeelle.
Seuraavaan kuormaan saatiin mahtumaan muun muassa Uppsalasta lahjoitettu C-kaari mahdollistamaan angiografioita, ja kolmaskin avustuspaketti on jo perillä. Kuljetukset ovat kulkeneet Slovakian ja virallisen EU-reitin kautta Länsi-Ukrainaan Užhorodin sairaalaan. Täältä apua on jaettu eteenpäin kahdeksaan ukrainalaiseen sairaalaan.
Verisuonikirurgian jättiyritys keskittää apunsa Suomen kautta
Yhdistykset ovat olleet velvollisia maksamaan Ukrainaan kohdistuvasta tavara-avusta arvonlisäveroa.
– Osa tavaroista on saatu, osa ostettu. Olemme yrittäneet keksiä keinoja kiertää arvonlisäveroa. Avustuksista on maksettu tavallaan 24 prosenttia ilmaa.
Muun muassa Lääkäriliitto on omalta osaltaan auttanut kirurgeja ajamaan helpotusta arvonlisäveroon, joka kohdistuu humanitaarisen kriisin auttamispaketteihin. Hallitus on antanut esityksen, jonka mukaan tavaralahjoitukset vapautetaan tilapäisesti tämän maksamisesta taannehtivasti tämän vuoden ajaksi. Lääkärilehti uutisoi asiasta viime viikolla.
Suomen toimintamalli on todettu hyväksi yritysten keskuudessa. Suuri, globaalisti toimiva verisuonikirurgian yritys on päättänyt toimittaa kaiken Ukrainaan lahjoittamansa proteesiavun tätä kautta. Seuraava, taloudellisesti huomattava paketti on jo valmisteilla.
Suuri laitelahjoitus kadoksissa
Vikatmaa pitää suoria yhteyksiä tärkeinä.
– Mikään järjestelmä ei ole aukoton, ja tapahtuu väärinkäytöksiä. Olemme etsineet erään jättimäisen yrityksen suurta laitelahjoitusta Ukrainan sisäministeriön ja paikallisten sairaaloiden avustuksella, mutta ainakaan perillä Ukrainassa se ei ole löytänyt näitä kipeästi tarvittavia laitteita. Vastaavaa tavaraa on sen sijaan yritetty myydä meillekin ylihintaan, Vikatmaa kertoo.
– Aina on olemassa kohtalainen riski, että avustus ei mene perille. Meillä on ollut hyvä takuumies.
– Perussotakirurgiset tavarat menevät ympäri Ukrainaa, verisuonikirurgisia tarvikkeita keskitetään muutamaan paikkaan.
Suomessa on tehty paljon töitä toimivan logistiikan löytämiseen. Kirurgien koordinoima ketju on toiminut hyvin, ja kotimainen reitti on valikoitunut olemaan Euroopan verisuonikirurginen lahjoituskanava.
– Tämä on eskaloitunut niin, että kirurgiyhdistyksenä emme ole sijoittaneet projektiin lainkaan rahaa, vaan olemme saaneet runsaasti vetoapua virallisilta kanavilta ja lahjoituksina. Tästä kuuluu iso kiitos etenkin Huoltovarmuuskeskukselle ja sisäministeriölle.
Maria Nummela
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
