Itsekontrolli on keskiössä kun pyritään terveellisiin syömistottumuksiin. Suomalaistutkijoiden tuore artikkeli osoittaa, että hyvä itsehillintä on sekä persoonallisuuden piirre että osittain opittavissa oleva taito. Syömisen hallitsemisessa on tärkeää, että ihminen aikoo syödä terveellisesti ja myös uskoo pystyvänsä noudattamaan terveellistä ruokavaliota. Hän pitää terveellistä ruokaa hyvänmakuisena. Lisäksi hänellä on käsitys omista terveysriskeistään ja hän tekee muita enemmän suunnitelmia syödä terveellisesti.
– Näistä etenkin pystyvyyden tunne ja suunnitelmallisuus ovat keskeisiä, sanoo tutkijatohtori Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta. Suunnitelmat koskevat paitsi ruokailun sisältöä ja ajoitusta, myös sitä, kuinka selvitä tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavista riskitilanteista.
Tutkimukseen osallistui noin 850 suomalaista varusmiestä. Palvelukseen astuessaan he kertoivat syövänsä hedelmiä ja vihanneksia keskimäärin kolmena päivänä ja pikaruokaa yhtenä päivänä viikossa. Ravitsemus mitattiin uudestaan kahdeksan viikon kuluttua.
Hyvin itseään hillitsevät uskovat pystyvänsä syömään terveellisesti myös silloin, kun kohtaavat kielteisiä tunteita, väsymystä tai sosiaalista painetta. Huono itsehillintä on puolestaan yhteydessä oletuksiin, että terveellinen ruoka maistuu pahalta ja että sen syöminen hankaloittaa elämää ja rajoittaa sosiaalisia tilanteita.
Suomalaisilla varusmiehillä pikaruoan syöminen näyttää olevan impulsiivisempaa kuin kasvisten, eikä syömisen suunnittelulla ja hyvillä aikomuksilla ole siihen niin suurta valtaa. Tutkimuksessa mitatuista tekijöistä ainoastaan hyvä itsehillintä yhdistettynä pahan maun mielikuviin vaikutti aikomuksiin ja sitä kautta käyttäytymiseen.
Pienin askelin eteenpäin
Itsekontrollia pidetään melko pysyvänä persoonallisuuden piirteenä. Asenteet, uskomukset ja odotukset sen sijaan muuttuvat helpommin. Niiden roolin ymmärtäminen antaa toivoa, että syömiskäyttäytymistä ohjaaviin tekijöihin voi vaikuttaa. Toisaalta syömiskäyttäytymistä ohjaavat myös ympäristö ja taloudelliset resurssit eli ihmisen todelliset mahdollisuudet valita tietynlaisia ruokia.
– Yksilön kannalta terveellisen ruokavalion onnistuminen liittyy usein makuun tai sosiaalisiin tilanteisiin, toteaa tutkija Marja Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Elämäntapamuutokseen pyrkiessä olisikin tärkeää vähittäisin askelin löytää omaan elämään helposti mukautettavia tapoja syödä terveellisesti ja valita itselle maukkaita reseptejä sen sijaan, että hampaat irvessä pyrkii ei-omaehtoisesti asetettuihin, epämiellyttäviin ja massiivisiin muutoksiin. Se ei johda kestävään muutokseen, Nelli Hankonen sanoo.
Tutkijoiden mielestä on merkittävää, että armeijan kaltaisissa, kohtuullisen kontrolloiduissakin ympäristöissä on mahdollista havaita yksilöpsykologisten tekijöiden vaikutus ruokakäyttäytymiseen.
Itseään hillitsevä ihminen syö terveellisesti, koska
1. Hän aikoo syödä terveellisesti.
2. Hän uskoo omaan kykyynsä toimia tavoitteen mukaisesti.
3. Hän on tietoinen omista terveysriskeistään.
4. Hän pitää terveellisen ruoan makua hyvänä.
5. Hän suunnittelee syömisiään etukäteen.
6. Hän suunnittelee tapoja selvitä esteistä tai muista riskitilanteista.
Tutkimusartikkeli Why Do People High in Self-Control Eat More Healthily? Social Cognitions as Mediators julkaistiin Annals of Behavioral Medicine -lehdessä. VARU-tutkimusta johti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimusprofessori Antti Uutela, ja sitä rahoitti muun muassa Suomen Akatemia.
Kuva: Pixmac
