Joka toisessa vuoden 2021 kuolonkolarissa löytyi taustalta ajoterveysriski, jolla oli vahva yhteys onnettomuuteen, kertoo Onnettomuustietoinstituutti tiedotteessaan.
Vajaalla 40 prosentilla onnettomuuskuljettajista ei ollut diagnoosia sairaudesta, jonka katsottiin vaikuttaneen onnettomuuteen keskeisimmin.
Onnettomuustietoinstituutin teknologiapäällikkö Tapio Koisaaren myös Lääkäripäivien luennolla esittelemistä tiedoista käy ilmi, että ajoterveysriski todettiin peräti 58 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista.
Joka toisessa onnettomuudessa terveyspuutteiden yhteys onnettomuuden syntyyn tai sen seurauksiin oli erittäin vahva.
Terveyden kannalta riskikuljettajiksi määritellyistä alle 40 prosentilla oli diagnoosi sairaudesta, joka oli onnettomuuden kannalta oleellinen. Sairauksista kolmannes oli sydän- ja verisuonitauteja ja loput psyykkisiä sairauksia, kuten päihderiippuvuutta.
– Alidiagnosointi on merkittävä ongelma, johon kuljettajat itse myötävaikuttavat. Uudet kuljettajat eivät ajokorttia hankkiessaan ilmoita oleellisia sairauksiaan, ja toisaalta vanhemmat kuljettajat peittelevät iän myötä tulleita vaivojaan, Koisaari kertoo tiedotteessa.
Yhden ongelmaryhmän muodostavat puuttuvasta ajo-oikeudesta huolimatta ajamista jatkavat kuljettajat.
Neljännes olisi voinut määrätä ajokieltoon
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat jokaisen kuolemaan johtaneen tieliikenneonnettomuuden Suomessa. Tutkinnassa on mukana myös lääkäri.
– Karkeasti arvioiden ehkä noin neljännes ajoterveysriskin omanneista kuljettajista olisi voitu määrätä ajokieltoon terveydenhoidossa ilmenneiden seikkojen vuoksi. Erityisesti psykiatrisista sairauksista kärsivien ajoterveyden arviointia tulisi kehittää, Koisaari toteaa.
Päihdeongelmista kärsivät kuljettajat tulevat monesti myös poliisin tietoon, mutta muiden psykiatristen sairauksien osalta lääkärit ovat pääosin yksin portinvartijoita.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
