Liikennevakuutuskeskuksen alaisen Onnettomuustietoinstituutin raportin mukaan vuosina 2017–2021 tapahtuneissa kuolonkolareissa kuljettajista 38 prosenttia oli päihtyneitä. Heistä kaksi kolmasosaa oli arvion mukaan päihderiippuvaisia.
Moni oli saanut myös rangaistuksen rattijuopumuksesta edellisten viiden vuoden aikana.
Euroopan Unionin ajokorttidirektiivin mukaan päihderiippuvuus on este ajo-oikeudelle. Käytännössä päihderiippuvuus ei useinkaan estä ajokortin saamista, vaikka pitäisi.
Tilanteelle tulisi tehdä jotain
Onnettomuustietoinstituutti teki joulun alla tukun esityksiä tilanteen kohentamiseksi.
He esittivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, Liikennelääketieteen yhdistykselle, Lääkäriliitolle ja Traficomille, että ne edistäisivät terveydenhuollossa ajokortin omaavien henkilöiden päihdeongelmien tunnistamista ja vakavien ajoterveyspuutteiden ilmoittamista poliisille.
Traficomin pitää instituutin mukaan lisäksi jatkaa lääkäreiden koulutusta asiasta.
Sosiaali- ja terveysministeriötä ja Valviraa esitys patistaa valvomaan ajoterveyspuutteiden ilmoitusvelvollisuuden noudattamista.
Poliisia esitys kehottaa liikenteen valvonnan kehittämiseen. Haaviin pitää saada sekä päihtyneenä ajavat että ajokieltoa saaneet kuljettajat.
Kyselykaavake auttaa puheeksiotossa
Kolmella neljästä päihtyneestä kuljettajasta oli onnettomuushetkellä ajokortti. Tämä kuvastaa Margareeta Häkkisen mielestä sitä, että päihderiippuvaisten ajoterveyteen puuttumisessa on puutteita.
– Ajokortti tuntuu olevan kansalaisoikeus, johon on iso kynnys puuttua.
Häkkinen työskentelee ylilääkärinä A-Klinikalla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Hänen mielestään päihteiden käyttöä kannattaa selvittää matalalla kynnyksellä. Valtaosa päihderiippuvaisista on päihdehoidon ulkopuolella.
– Väittäisin, että sellainen päihteiden käyttö, jonka terveydenhuollon ammattilainen huomaa, on ehtinyt aika pitkälle.
Audit-kyselykaavake on hyvä työväline alkoholin käytön puheeksiottoon. Kyselyn tekoon ei tarvitse olla erityistä syytä. Sen läpikäyminen voi edistää terveyttä ja haastaa joka tapauksessa miettimään juomatapoja.
Mutta erityisesti jos potilaalla on näkyviä ongelmia juomisesta, vaikka päivystyskäynti tapaturman vuoksi, päihdekartoitus on paikallaan.
Päihdeongelma kannattaa huomioida myös pitkäaikaissairauden kehnon hoitotasapainon mahdollisena syynä.
Jos sitten selviää, että päihdeongelmaa ei ole, se on vain hyvä asia.
Joskus potilaat kaunistelevat vastauksia. Verestä tehtävä fosfatidyylietanolimittaus (B-PEth) kertoo, jos alkoholin käyttö on runsasta.
Jos ongelmakäyttöä tulee ilmi ja lääkäri tarvitsee apua jatkoavun tai ajo-oikeuden mietinnässä, Häkkinen kehottaa lähettämään potilaan päihdehoitajan vastaanotolle tai päihdeklinikalle.
– Tärkeintä olisi havaita ongelma ajoissa ja ohjata potilas eteenpäin.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
