Suomi nousi vastikään tikunnokkaan Euroopan komission tilastoyksikön Eurostatin tilastokatsauksessa . Sen mukaan Suomessa oli marraskuussa 2024 kaikista Euroopan maista eniten ylikuolleisuutta (18,4 prosenttia).
Mitä ihmettä? Kuollaanko Suomessa nyt tavallista enemmän?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan ei. Hän hämmästelee Eurostatin tietoja. Kuolleisuus tarkoittaa tietyn väestön kuolemien määrää tietyllä ajanjaksolla.
– Kuolleiden määrät ilmoitetaan kuukausittain vuosien 2016–2019 tasoon verrattuna ilman ikävakiointia. Ei oteta lainkaan huomioon, että väestö ikääntyy Suomessa lähes nopeimmin maailmassa. Meillä on maaliskuussa Luxemburgissa kokous Eurostatin kanssa, pitää ottaa tämä esiin. Ei näin harhaanjohtavia tietoja pitäisi julkaista, Gissler toteaa.
Kuolleiden absoluuttinen lukumäärä kasvaa Suomessa siitä syystä, että vanhoja ihmisiä on yhä enemmän.
Kuolemia analysoivan EuroMomo-tutkimushankkeen standardoidut tilastot ja Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, ettei Suomessa ole mitään ylikuolleisuutta.
– Koronavuosina 2021 ja 2022 oli poikkeuksellista laskua elinajanodotteissa. Kuolleisuus nousi vuonna 2022 Suomessa eniten yli 60 vuoteen. Vuoden 2023 ja etenkin vuoden 2024 aikana kuolleisuus on laskenut ja elinajanodotteet ovat jälleen nousseet, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari .
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan elinajanodote oli vuonna 2024 Suomessa korkein koskaan mitattu: vastasyntyneen elinajanodote oli pojilla 79,6 ja tytöillä 84,7 vuotta.
Tutkimus herätti perusteettomia epäilyjä
Ylikuolleisuudesta on viime aikoina puhuttu paljon kansainvälisellä tasolla.
Kesäkuussa 2024 BMJ-tiedelehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan länsimaissa on esiintynyt laajasti ylikuolleisuutta koronapandemian jälkeen. Tutkimuksen tehneen hollantilaisen Princess Máxima -keskuksen tutkijat esittivät huolen, että koronarokotukset saattaisivat olla yhteydessä kuolleisuuden kasvuun. Heidän mukaansa ylikuolleisuuden syitä pitäisi tutkia. Daily Telegraph siteerasi tutkimusta, ja sitä jaettiin ahkerasti somessa.
Sittemmin tutkimuksen luotettavuutta ja tutkijoiden motiiveja on epäilty. Tutkijat esimerkiksi käyttivät Eurostatin ikävakioimattomia kuolleisuustilastoja. Tutkimuksessa ei ilmennyt mitään syytä yhdistää koronarokotukset kuolleisuuteen.
Melko nopeasti Princess Máxima -tutkimuskeskus tiedotti, että irtisanoutuu artikkelin tuloksista. Se lupasi selvittää tutkijoidensa toimintaa ja mahdollista piittaamattomuutta hyvistä tieteellisistä käytännöistä.
Gisslerin mukaan tutkimusten perusteella ei löydy syitä epäillä koronarokotteiden turvallisuutta. Rokottamisella ei myöskään ollut Suomessa ajallista yhteyttä kuolemiin.
– Suomessa oli matala kuolleisuus pandemian ensimmäisinä vuosina 2020–2021. Vuoden 2021 alussa alkoivat rokotukset. Kuolleisuus alkoi meillä kuitenkin toden teolla nousta vasta vuonna 2022, kun rajoituksista luovuttiin ja virus pääsi leviämään.
Yhdysvaltojen esimerkki huolestuttaa
On myös toinen syy, miksi kuolleisuudesta ollaan huolissaan länsimaissa: Yhdysvallat. Siellä kuolleisuus on viime vuosikymmenenä alkanut kasvaa. Entä jos kehitys kääntyy myös meillä huonoon suuntaan?
Elokuussa 2024 Jama-tiedelehdessä julkaistun katsauksen mukaan Yhdysvalloissa kuolleisuuden kasvu näkyy työikäisillä, 25–65-vuotiailla. Tämä havaittiin ensimmäisen kerran jo kymmenisen vuotta sitten – eli paljon ennen koronaa. Syinä pidetään muun muassa lihavuuden lisääntymistä sekä alkoholin ja huumeiden, etenkin opiaattien, käytön yleistymistä.
– Myös yhteiskunnan rakenne vaikuttaa: Yhdysvalloissa on suhteessa paljon ihmisiä, joiden sosioekonominen asema on huono. Tutkimuksista tiedetään, että matalan tuloluokan ihmisillä elinajanodote on huomattavasti lyhyempi kuin hyvin toimeentulevilla. Tämä näkyy myös Pohjoismaissa, mutta meillä tuloerot ovat pienemmät ja huono-osaisuutta on vähemmän, Gissler toteaa.
Tilanteeseen vaikuttaa myös se, että Yhdysvalloissa terveydenhuollon saamiseksi pitää olla terveysvakuutus. Kaikilla ei ole siihen varaa.
Gissler ei pidä kovin todennäköisenä, että Suomessa käynnistyisi samanlainen kehitys kuin Yhdysvalloissa.
– Meillä on kuitenkin tarjolla julkinen terveydenhuolto kaikille, Gissler toteaa.
Tosin tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Lihavuus ja siihen liittyvien sairauksien yleistyminen sekä uudet pandemiat voivat vaikuttaa tilanteeseen.
Jossain vaiheessa rajat tulevat vastaan
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuolleisuus laski viime vuonna Suomessa 75–79-vuotiaita lukuun ottamatta kaikilla muilla ikäryhmillä samalle tasolle tai matalammaksi verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan.
Seitsemänkymppisten kuolleisuuteen saattoi vaikuttaa, että koronan jälkeen kiertäviä infektioita oli paljon ja koronakin jäi kiertämään.
– Uskon, että elinajanodote Suomessa jatkossa edelleen nousee. Tosin vauhti hidastunee, Gissler arvelee.
Ihmisen elinajan biologiset rajat alkavat tulla vastaan. Tiettävästi maailman vanhin ihminen tällä hetkellä on 116-vuotias Inah Canabarro . Suomessa on nyt jo yli tuhat sata vuotta täyttänyttä ihmistä.
– Oletus on, että vaikka terveydenhuolto ja lääketiede kehittyvät, ei elinajanodote jossain vaiheessa enää nouse. En pidä todennäköisenä, että esimerkiksi puolet suomalaisista eläisi satavuotiaiksi, Gissler toteaa.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
