Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen käytettävät rahat asukasta kohden vaihtelevat merkittävästi kunnittain, selviää THL:n tutkimuksesta. THL:n tilaston mukaan kunnat käyttivät vuonna 2016 keskimäärin asukasta kohden 3 060 euroa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Enimmillään rahaa kului 5 688 euroa ja vähimmillään 2 167 euroa asukasta kohti.
Sote-palveluiden tarve vaihteli kuntien välillä. Esimerkiksi Espoossa palveluntarve oli viidenneksen pienempi kuin maassa keskimäärin. Rautavaaralla ja Ristijärvellä tarve oli kuitenkin 63 prosenttia keskitasoa suurempi. Yli puolessa kunnista palveluntarve oli koko maan keskitasoa korkeampi.
Erot sote-palveluiden välillä eivät kuitenkaan kavennu merkittävästi, vaikka menot suhteutetaan siihen, kuinka paljon asukkaat tarvitsevat palveluita.
Kun asukkaiden palveluntarpeet huomioitiin, eniten rahaa kului sote-palveluiden järjestämiseen Lapissa ja Pohjanmaalla. Etelä-Karjalassa käytettiin vähiten rahaa. Siellä sote-menot olivat 16 prosenttia matalammat kuin koko maassa keskimäärin.
THL:n mukaan menot eivät kerro palveluiden laadusta tai saatavuudesta. THL:n tilasto ei myöskään kerro syytä siihen, miksi kuntien ja alueiden sote-menoissa suhteessa palveluiden tarpeeseen on eroja.
– Kuntien sote-menoihin vaikuttavat palvelutarpeen lisäksi myös monet muut tekijät, kuten yksityisten ja julkisten palveluiden saatavuus sekä palveluiden järjestämisen tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus, toteaa tiedotteessa erikoistutkija Suvi Mäklin.
Sote-menot suhteessa palveluiden tarpeeseen voivat olla korkeat, koska kunnassa on päätetty tuottaa muita enemmän tai parempia palveluja tai palveluita tuotetaan tehottomasti. Pienempiä menoja voi selittää se, että hoitoketjut toimivat tai se, etteivät kunnan rahat riitä asianmukaisiin palveluihin.
Tiedot selviävät THL:n tilastosta "Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain, sairaanhoitopiireittäin ja maakunnittain vuonna 2016."
kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva: THL
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla
