Sosiaali- ja terveysministeriö lupasi 9. marraskuuta neljännet koronarokotteet kaikille, joille lääkäri arvioi sen perustelluksi. Lupaus olisi koskenut myös perusterveitä työikäisiä. Vaikuttaa kuitenkin toistaiseksi siltä, ettei niitä aio kukaan Suomessa antaa.
Moni sairaanhoitopiiri on ilmoittanut, että noudattaa mieluummin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksia. Näin ollen neljänsiä rokotuksia ei anneta terveille työikäisille. Osa ei ole tehnyt vielä päätöstä suuntaan tai toiseen.
Erityisesti yliopistosairaaloiden infektiolääkärit ovat voimakkaasti tukeneet THL:n linjaa. Moni infektiolääkäri on tuohtunut siitä, että THL:n rokotelinjauksia on kyseenalaistettu. Sairaanhoitopiirit ovat kuunnelleet heidän näkemyksiään.
Tämän seurauksena terve työikäinen ei tällä hetkellä saa neljättä rokotusta missään päin Suomea.
Edes sote-henkilöstölleen tehosterokotteet antaneessa Lapissa ei vielä ole ruvettu boosteroimaan muuta väestöä. Asia on Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan pöydällä.
Broas tosin muistuttaa, että päätösvalta asiasta on kunnilla, ei sairaanhoitopiireillä. Toistaiseksi kunnat ovat kuitenkin kuunnelleet sairaanhoitopiirien kehotusta pysyä THL:n suositusten linjoilla.
Lapin keskussairaalassa neljännen koronarokotteen on Broaksen mukaan saanut 535 sotetyöntekijää. Osa 1200 työntekijästä on riskiryhmään kuuluvana saanut neljännen rokotteensa jo aiemmin tai sairastanut taudin hiljattain. Rokotteita on siis otettu varsin halukkaasti.
Yksityiset odottavat valtakunnallista linjausta
Suurten yksityisten toimijoiden Terveystalon, Pihlajalinnan ja Mehiläisen verkkosivuilla kerrotaan, että ne noudattavat kansallisia rokotusohjelmaa ja THL:n ohjeita. Rokotuksia ei ainakaan vielä ole tarjolla.
Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono kertoo Lääkärilehdelle, etteivät yksityiset toimijat voi vielä tehdä päätöksiä koronarokottamisesta, sillä rokotteet ovat valtion omistamia ja rokottamisen järjestämisvastuussa ovat kunnat, jotka eivät vielä ole tehneet päätöksiä työterveyden mukaan ottamisesta.
Koronarokotteet jaetaan kuntien ja sairaanhoitopiirien sairaala-apteekkien ja lääkejakelukeskusten kautta. Kunnat päättävät koronarokotteiden jakamisesta eri toimijoiden käyttöön sekä rokotusten laajentamisesta suurempaan väestöryhmään.
– Koronaministerityöryhmän linjausten toteuttaminen on hyvin haastavaa, sillä eri alueilla ja kunnissa on hyvin erilaisia tulkintoja rokottamisen asiakasryhmistä ja käytännöistä. Nyt tarvitaan selkeää valtakunnallista lääketieteellistä linjausta. Me Terveystalossa keskustelemme aktiivisesti sosiaali- ja terveysministeriön sekä sairaanhoitopiirien kanssa koronarokottamisen järjestämisestä, Bono sanoo sähköpostiviestissään.
Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo on samoilla linjoilla:
– Linjaukset rokottamisen suhteen poikkeavat toisistaan alueesta riippuen. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja sitä, millaiseksi toimintamalli rokottamisen osalta muotoutuu. Voimme olla mukana rokottamassa koronan tehosterokotteita sitten, kun ohjeistukset ovat selkeät, Lahdensuo viestittää.
Moniäänistä keskustelua toivotaan
SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi on ottanut asiaan kantaa aktiivisesti ja toivonut tehosterokotteita terveille työikäisille. Hän otaksuu, että THL:n arvovalta koetaan niin suurena, että sen kannan vastaisesti toimiminen arveluttaa, myös yksityisellä sektorilla.
– Suomessa on monesti tilaa vain yhdelle totuudelle kerrallaan, vaikka kyse olisi moniulotteisesta asiasta.
WHO:n ja muiden maiden suosituksia seuraava Työläjärvi toivoo, että keskustelu rokotteista ja niiden hyödyistä ja haitoista voisi olla laaja-alaista ja moniäänistä.
– Toivon, että saisimme työterveyshuolloissa ja yksityisellä sektorilla rokotteet käyttöön ja tarjolle mahdollisimman pian. Covid-rokotteista ei enää ole pulaa, joten niiden tarjoaminen kausi-influenssa ja TBE-rokotteiden tapaan rokotteita toivoville ei-riskiryhmäläisille olisi helppoa.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
