Sekä potilaan että henkilökunnan oikeusturva päivystyksissä paranee, jos eduskunnalle äskettäin annettu lakiesitys itsemääräämisoikeuslaiksi hyväksytään, arvioivat päivystyksiä johtavat ja lainvalmisteluun osallistuneet lääkärit.
Lakiesitys vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja säätää rajoitus toimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se määrittää, millaisissa tilanteissa somaattisesti sairasta potilasta voidaan rajoittaa, millä perusteella ja kenen päätöksellä.
– Päivystyksissä on tarvittaessa jouduttu toimimaan pakkotilasäädösten perusteella, koska mikään laki ei ole säädellyt somaattisten potilaiden vapauden rajoittamista, sanoo valmisteluun osallistunut psykiatrian avohoidon tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Juhani Ojanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä.
Hänen mukaansa tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta potilaan kanssa ja ottaa hänet tiiviimmin mukaan päätöksentekoon. Rajoitusten käyttö yritetään minimoida neuvottelemalla potilaan kanssa. Toisaalta lakiesitys antaa raamit tilanteisiin, joissa rajoitustoimia tarvitaan. Samalla pyritään parantamaan henkilökunnan työturvallisuutta.
– Esitystä valmisteltaessa on erityisesti haluttu varmistaa ensihoidon ja päivystyksen toiminnan sujuvuus. Hoitoon ei tule ylimääräisiä viiveitä lain takia, sanoo OYS:n päivystyksen ja ensihoidon tulosalueen apulaisylilääkäri Timo Lauri, joka myös osallistui lain valmisteluun.
Hänen mukaansa monilla on mielikuva, että pakkotoimia tarvitaan lähinnä hoidettaessa psykiatrisia potilaita. Suurin osa rajoitustoimenpiteistä tehdään kuitenkin somaattisessa sairaanhoidossa esimerkiksi infektioista, kallovammoista tai leikkauksenjälkeisestä tilasta johtuvan sekavuuden takia, mutta myös päihteiden käytön takia.
Lakiesitys vähentää ”talokohtaista” toimintaa
Monissa suurissa päivystyksissä rajoitustoimien käytöstä on annettu omia ohjeita tähänkin mennessä.
– Lakiesitys tuo somaattisen potilaan hoitoon samanlaista juridista selkänojaa, kuin psykiatrisessa hoidossa on ollut jo aikaisemmin, arvioi KYS:n päivystysalueen ylilääkäri Harri Hyppölä.
Hänen mukaansa lakiesitys vähentää ”talokohtaista” toimintaa ja pienentää harmaata aluetta.
Yksiköiden on laadittava suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta.
– Lakiteksti kaipaa esimerkiksi ministeriöltä käytännönläheisen ohjeen siitä, mitä suunnitelmaan pitää kirjata, sanoo ensihoidon ja päivystysalueen toimialajohtaja, akuuttilääketieteen erikoislääkäri Eija Vaula Satakunnan sairaanhoitopiiristä.
Yksikössä on esimerkiksi tiedettävä, kuka päättää potilaan laittamisesta lepositeisiin ja kauanko päätös on voimassa. Rajoituksilla on määräajat, joita ei saa ylittää ilman uutta päätöstä. Tärkeitä ovat myös ohjeet, miten potilasta seurataan rajoituksen aikana. Henkilökuntaa on tarvittaessa oltava paikalla riittävästi.
– Työturvallisuuden takaamiseksi on tärkeää, ettei kukaan joudu yksin kohtaamaan aggressiivista henkilöä, Juhani Ojanen sanoo.
Laki potilaan itsemääräämisoikeudesta
➤ Säätää rajoitustoimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
➤ Painottaa ennakointia, kuten tilaratkaisuja, henkilöstön perehdyttämistä ja koulutusta.
➤ Edellyttää, että kaikissa yksiköissä on suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta.
Kirjoittanut:
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 39/14.
