Kuluneen kesän helteiden aiheuttamasta kuolleisuuslukujen kasvusta on jo ehditty uutisoida muun muassa Ruotsissa.
Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden heinäkuussa kuoli 4 310 suomalaista, kun edellisvuosien vastaavat lukemat olivat 4 113 ja 4 114 henkeä. Elokuun tilasto valmistuu syyskuun aikana, ja vasta se paljastaa kokonaiskuvan kesän kuolleisuudesta.
Kuinka paljon kuumuus lisää kuolleisuutta aiempien tutkimusten mukaan, ylilääkäri, ympäristöterveyden dosentti Raimo O. Salonen THL:stä?
− Hellekesien 2003 ja 2010 tilastoista tehdyn THL:n tutkimuksen perusteella voi karkeasti arvioida, että jokainen helleviikko aiheutti Suomessa keskimäärin 70−80 lisäkuolemaa viileämpiin kesiin verrattuna.
− Tämän kesän lukuja on liian aikaista tulkita tarkasti. Näyttäisi kuitenkin, ettei lisäkuolleisuus ole ainakaan kasvanut 2000-luvun aiemmista hellejaksoista vaan ehkä jopa pienentynyt. Tämä viittaa siihen, että kuumuuden vaikutuksiin on kenties osattu varautua entistä paremmin. Helteen terveyshaitat ovat olleet paljon esillä mediassa.
Keille erityisesti kuumuus on riski ja miksi?
− Helteen on havaittu lisäävän varsinkin yli 75-vuotiaiden kuolleisuutta. Tyypillisesti käy niin, että asunnon kuumuus uuvuttaa vanhuksen, eikä hän jaksa tai muista juoda ja syödä riittävästi. Myös lääkkeiden ottaminen voi unohtua. Kun yleiskunnon romahtaminen havaitaan, saattaa olla jo liian myöhäistä.
− Kuumuuden vaikutuksia pahentavat monet yleiset pitkäaikaissairaudet, kuten sydämen, verenkierto- ja hengityselinten, hermoston sekä munuaisten taudit.
Miten terveydenhuollon tulisi valmistautua hellekesiin?
− Laitoksissa tulisi jäähdyttää tehokkaasti edes jokin yhteistila tai käytävä, ellei jokaisen asukkaan huoneen viilentäminen ole mahdollista.
− Kotisairaanhoidon työntekijöiden pitäisi kesäisin käynneillään kurkata vanhuksen asunnon sisälämpömittariin. Monen pienen kodin lämpötila on kuluneena kesänä ollut viikkokausia yli 30 astetta. Tällöin saatetaan tarvita viilentävä suihku ja tehotuuletus illalla.
Miten lääkärit voivat ottaa kuumuuden huomioon?
− On perusteltua kysäistä iäkkäältä tai pitkäaikaissairauden heikentämältä potilaalta asumisoloista aina, kun on poikkeuksellisen kuuma tai kylmä jakso. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, ja moni vanhus asuu yksin heikolla ilmanvaihdolla varustetussa pienessä kerrostaloasunnossa tai huonokuntoisessa talossa maaseudulla. Hoitava lääkärikin voi vinkata vanhukselle ja omaisille, että ilmalämpöpumput ovat nykyään tehokkaita, helppokäyttöisiä ja melko edullisia viilennyslaitteita.
− Riittävästä nesteytyksestä muistutellessa on otettava huomioon sairaudet. Esimerkiksi vaikeaa sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa sairastava ei saa juoda nestettä liikaakaan tai edessä on sairaalareissu.
Kirjoittaja:
Mari Vehmanen
Toimittaja
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 37/2018.
