Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tutkii koronavirustartunnan synnyttämää immuunipuolustusta.
Tutkijat vertaavat COVID-19-taudin aiheuttamaa immuunipuolustusta oireettoman, vähäoireisen ja vakavan taudin sairastaneiden kesken.
Tavoitteena on myös selvittää vasta-aineiden kykyä neutraloida virus ja näin mitata vastustuskykyä koronavirusta vastaan.
Ainakin osalle COVID-19-taudin sairastaneista ilmaantuu vereen neutraloivia vasta-aineita.
– Koronavirustartunnan aiheuttamaa immuunisuojaa on ehditty tutkia varsin niukasti. Tiedetään kuitenkin, että yleensä virusten aiheuttamissa hengitystieinfektioissa syntyy lyhytaikainen immuniteetti samalle virukselle. Pienessä tutkimuksessa COVID-19-taudista parantuneille rhesus-apinoille syntyi neutraloivia vasta-aineita, ja kun niille annettiin virusta hengitysteihin, ne eivät sairastuneet uudelleen. Vastaavasti COVID-19-taudin sairastaneille ihmisille syntyvät neutraloivat vasta-aineet voisivat suojata heitä uudelta sairastumiselta, ylilääkäri, professori Anu Kantele HUS:n infektiosairauksista kertoo tiedotteen mukaan.
Osaa seurataan vuosia
HUSissa menossa olevassa potilastutkimuksessa selvitetään vasta-aineiden kehittymistä ja merkitystä taudin aikana.
Neutraloivia vasta-aineita mitataan myös henkilökunnalta. HUS aloitti huhtikuussa työntekijöiden vapaaehtoiset vasta-ainemittaukset. Samalla työntekijät kutsuttiin tieteelliseen tutkimukseen, jossa koronaviruksen vasta-aineita sisältävistä verinäytteistä analysoidaan myös neutraloivat vasta-aineet. Lisäksi tutkimukseen osallistuvat vastaavat sähköiseen kyselyyn, jossa selvitetään koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä, kuten kontakteja ja työolosuhteita.
Osalta tutkimukseen osallistuneista pyydetään myöhemmin uusia verinäytteitä, joiden avulla voidaan seurata, kuinka kauan vasta-aineita löytyy verestä infektion jälkeen. Osaa pyydetään tarvittaessa käymään verinäytteessä vuosittain jopa 10 vuoden ajan immuunisuojan säilymisen tutkimiseksi.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
