Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon suunnattujen lääkkeiden esiinmarssi on ollut varsin näyttävää viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Solunsalpaajahoitojakin listalla edelleen on, mutta päähuomion ovat vieneet vasta-aineet sekä tablettimuotoon puristetut, täsmällisemmät valmisteet. Hinta huomioiden olisi suotavaakin, että hoito näkyy myös ennusteluvuissa.
Hollannin syöpärekisteristä löytyy vuosilta 1989–2016 noin 20 000 uutta KLL-potilasta, ja tutkimuksessa tarkasteltiin heidän kuolleisuuttaan vuoden alussa 2019. Toteamisaika ja sairastumisikä jaettiin neljään. Uusien diagnoosien määrä kasvoi tasaisesti aina vuoteen 2003, ja miehet olivat yliedustettuna (61 %). Keski-ikä diagnoosin hetkellä 69 vuotta, ja elinajan ennuste oli heikompi kuin muussa väestössä.
Kuoleman suhteen käyrät kulkivat loogisesti, eli myöhemmin sairastuneilla meni aina edellisiä paremmin. Kaikkein uusimpien lääkkeiden hyöty ei tässä tutkimuksessa vielä näy, joten kiitos parantuneista ennustelukemista on enemmän monitekijäinen. Kun sairauteen on tehokkaita hoitokeinoja, taudin diagnosointi on tehokkaampaa ja tästä syystä ehkä motivoivampaa kuin 1990-luvulla. Laadukkaat tukitoimet ovat arkipäivää, potilaat ovat asianmukaisessa seurannassa myös liitännäissairauksien suhteen, ja lääkehoito on radikaalisti tehokkaampaa kuin silloin joskus.
Nykyisille sisätautikurssilaisille tuskin enää kelpaisi taudin kuvaileminen parantumattomaksi iäkkäiden taudiksi, jossa kuolema johtuu monesti muista syistä, niin kuin meille aikanaan tarjoiltiin.
van der Straten L, Levin M-D, Posthuma EFM ym. Survival continues to increase in chronic lymphocytic leukaemia: a population-based analysis among 20 468 patients diagnosed in the Netherlands between 1989 and 2016. Br J Haematol 2020;189:574–7.
Marko Vesanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 35/2020.
