Muistisairauksien riskitekijöitä tunnetaan jo melko paljon, esimerkiksi verisuonitautien perinteiset riskitekijät, yksinäisyys ja depressio. Poikkileikkaustutkimusten perusteella riskitekijäksi on ehdotettu myös kipua, ja nyt on pitkittäistutkimuksessakin osoitettu kivun liittyvän muistin heikkenemiseen.
Health and Retirement Study (HRS) -tutkimukseen vuonna 1998 osallistui 10 065 vähintään 62-vuotiasta tutkittavaa, joille oli tehty joka toinen vuosi mm. kivun, depression ja kognition selvittelyt. Kohtalaista kipua kokeneet määriteltiin kroonisesta kivusta kärsiviksi (n = 1 120). Muistia tutkittiin useilla muistitesteillä ja niiden yhteispistemäärässä oli mukana myös omaisten arvio. Muistitestien pisteitä käytettiin myös dementian DSM-IV-tautiluokituksen diagnostisten kriteerien täyttymisen arvioinnissa.
Kroonisesta kivusta kärsivistä 60 % oli naisia, he olivat vähemmän koulutettuja ja kärsivät useammin depression oireista ja muista sairauksista. Heillä oli myös lähtötilanteessa muita enemmän toiminnanvajeita. Vuoteen 2012 jatkuneessa seurannassa kroonisesta kivusta kärsivillä oli 9,2 % (95 %:n LV 2,8–15,0) suurempi todennäköisyys muistin heikkenemiseen, ja muistisairauden todennäköisyys lisääntyi heillä nopeammin kuin muilla. Tämä tulkittiin 2,2 % lisääntyneeksi dementian riskiksi kymmenen vuoden seurannassa.
Onko kipu itsenäinen riskitekijä muistisairaudelle vai onko välissä jotain muuta? Kivusta kärsivät käyttävät enemmän opioideja kuin muut. Kipu lisää masennusta, joka on itsessään muistisairauksien riskitekijä. Se voi myös vaikuttaa stressin ja kortisolin kautta tai vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja sitä kautta muistiin. Se voi lisäksi aiheuttaa vetäytymisestä sosiaalisista kontakteista sekä toiminnanvajeita, jotka edistävät muistin heikkenemistä.
Whitlock EL ym. Association between persistent pain and memory decline and dementia in a longitudinal cohort of elders. JAMA Intern Med 2017;177:1146–53.
Kirjoittaja:
Kaisu Pitkälä
professori
Kuva: Fotolia
Artikkeli julkaistiin Lääkärilehdessä 38/2017.
