– Syistä, joita emme vielä tarkkaan tunne, yksinelävät sairastuvat ja kuolevat muita useammin äkillisiin sepelvaltimotautikohtauksiin. Olisikin tärkeä päästä tutkimaan sitä monimutkaista tekijäjoukkoa ilmiön taustalla, pohtii LL Aino Lammintausta.
Lammintaustan väitöstutkimuksessa havaittiin, että avioliitossa olevat ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat naiset ja miehet sairastuvat ja kuolevat muita harvemmin äkillisiin sepelvaltimotautitapahtumiin.
Keski-ikäisillä alimpaan tulokuudennekseen kuuluvilla miehillä kuolleisuus äkillisiin sepelvaltimotautitapahtumiin oli vuosina 1993–2002 yli viisi kertaa niin suurta kuin ylimpään tulokuudennekseen kuuluvilla miehillä. Naisilla vastaavasti kuolleisuus alempituloisilla oli jopa yli 11 kertaa niin suuri kuin korkeatuloisilla.
– Osittain tämä voi selittyä hoitoeroilla, joita tässäkin tutkimuksessa joitakin havaittiin, ja osin esimerkiksi eroilla riskitekijöiden esiintyvyydessä sekä psykososiaalisilla asioilla. Mielenkiintoista olisi myös tutkia esimerkiksi eroja väestöryhmien lääkehoidossa, Lammintausta kertoo.
Yksin asuvilla on äkillisen sepelvaltimotautitapahtuman ennuste huonompi kuin jonkun kanssa asuvilla. Lammintaustan mukaan tämä voi johtua sairauden jäämisestä piiloon tai yksinkertaisesti siitä, ettei yksinasuvalla ole ketään hälyttämässä ambulanssia.
– Nämä erot sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat olleet meillä Suomessakin jo tunnettuja, mutta nyt saimme tietoa, ettei tilanne ole valitettavasti korjaantunut viime vuosikymmeninä. Uutta tietoa oli se, että sosioekonomiset erot sepelvaltimotautikuolleisuudessa ja sairastavuudessa akuutteihin sepelvaltimotautitapahtumiin eivät näyttäneet merkittävästi kasvaneen 90-luvun laman aikana, Lammintausta huomauttaa.
Ruotsinkieliset turkulaismiehet sairastavat vähemmän
Suomenruotsalaiset elävät suomenkielistä valtaväestöä pidempään. Niinpä Lammintaustan väitöskirjatyössä tutkittiin eroja äkillisten sepelvaltimotapahtumien ja aivohalvausten esiintyvyydessä turkulaisten suomenruotsalaisten sekä suomenkielisten välillä.
Sekä akuutit sepelvaltimotautitapahtumat että aivohalvaukset olivat turkulaisilla suomenruotsalaisilla miehillä harvinaisempia kuin Turun suomenkielisillä. Erityisesti keski-ikäisillä miehillä oli eroja sepelvaltimotautitapahtumien sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Suomenruotsalaisten parempi sosioekonominen asema ei turkulaisilla miehillä täysin selittänyt kieliryhmien eroja sydän- tai aivoinfarktisairastavuudessa.
Tällainen vähemmistön parempi terveys on Lammintaustan mukaan kansainvälisestikin poikkeuksellista.
Sen sijaan FINRISKI-tutkimuksen aineistosta havaittiin joitakin eroja kieliryhmien välillä perinteisissä verisuonisairauksien riskitekijöissä. Nämä erot voivat osin selittää havaittuja eroja sydän- ja verisuonitautiriskeissä.
17. toukokuuta Turun yliopistossa väittelevä Aino Lammintausta toimii erikoistuvana lääkärinä TYKS:ssä.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
