Terveyserojen syitä pitkään tutkinut professori Michael Marmot tutustui joulukuussa luentomatkallaan suomalaiseen kouluun. Marmot oli vaikuttunut siitä, että suomalaisessa koulussa tavoitellaan yhteisten arvojen ja valmiuksien omaksumista, eikä vain pyritä mahdollisimman hyviin oppimistuloksiin ja Pisa-menestykseen. Hän kysyi, johtuuko suomalaisen peruskoulutuksen hyvä taso koulutusjärjestelmästä vai muista syistä, kuten laadukkaasta varhaiskasvatuksesta tai suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisesta yhtenäisyydestä.
– Suomalaiset vastasivat, ettei koulusysteemin osuutta voi erottaa ympäröivästä kulttuurista, perheestä ja yhteiskunnasta.
Marmot havainnoi, että opettajat kantavat laajasti vastuuta oppilaiden hyvinvoinnista ja oppimisesta ja pyrkivät myös opettamaan vastuunkantoa oppilaille.
Koulutetulla kyky elämänhallintaan
Koulutuksella on tärkeä merkitys terveyserojen kaventamisessa. Marmotin mukaan koulutus tarjoaa mahdollisuuden parempiin tuloihin, mutta auttaa muutenkin selviämään muutoksista. Koulutettu jää harvemmin työttömäksi ja hänellä on muutenkin paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä. Myös kyky hallita ja käsitellä tietoa lisää hyvinvointia.
– Britanniassa keskustellaan aktiivisesti siitä, pitäisikö peruskoulutuksen olla kaikille yhteinen. Suomessa sen sijaan kaikki tuntuvat pitävän itsestään selvänä sitä, ettei oppilaita valikoida.
Marmot pohtii, miksi Suomessakin on melko suuria sosio-ekonomisia terveyseroja, vaikka koulutus on laadukasta ja tasa-arvoista ja lasten olot ovat hyvät.
– Peruskoulun neljä vuosikymmentä eivät ehkä ole vielä riittävän pitkä aika. Erot saattavat ajan kuluessa kaveta.
Talouden taantuma lisää Marmotin mukaan tarvetta puuttua terveyseroihin ja niiden syihin. Olisi järjetöntä leikata esimerkiksi koulutuksesta nyt, kun ajat ovat huonot.
Hän huomauttaa, että nyt huonoinakin aikoina eurooppalaisilla valtioilla on rahaa. Kyse on siitä, miten se jaetaan.
– Rikkaat rikastuvat Britanniassakin. Verotuksella voitaisiin vaikuttaa, jos halua olisi.
Terveyserojen sosiaaliset syyt ovat juuri niitä, joihin terveydenhuollolla on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Mitä siis esimerkiksi lääkäri voi tehdä? Britannian lääkäriliitto pohti tätä Marmotin puheenjohtajakaudella julkaisussaan Social Determinants of Health – What Doctors Can Do.
Jokapäiväisessä työssä sosiaalisia oloja on vaikea muuttaa. Lääkärin työtä helpottaa kuitenkin, jos hän tietää, millainen tausta ja elinolot potilaalla on. Lääkäri voi myös pyrkiä vaikuttamaan omalla arvovallallaan asioihin omassa ympäristössään.
Lääkärijärjestöjen tehtävä on vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla siihen, että ihmisillä olisi mahdollisimman hyvät olot kasvaa, tehdä työtä, asua ja vanheta.
Brittihallituksen neuvonantaja
➤ Sir Michael Marmot, 67.
➤ Kansanterveyden ja epidemiologian professori,
University College of London.
➤ UCL Institute of Health Equityn johtaja.
➤ Britannian lääkäriliiton entinen puheenjohtaja.
➤ Johti 2000-luvulla WHO:n komissiota, jonka tehtävänä oli keksiä keinoja terveyserojen vähentämiseksi.
➤ 2008–2010 kirjoitti pääministeri Gordon Brownin pyynnöstä ehdotuksen tehokkaimmista, näyttöön perustuvista keinoista vähentää terveyseroja Britanniassa.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/13.
