Huomattavan suuri osa nuorista, etenkin pojista, on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman Kouluterveyskyselyn mukaan vailla yhtään läheistä ystävää.
Ystävättä olevien poikien määrä on kuitenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Siitä huolimatta yhä noin joka kymmenes poika perusopetuksen viimeisillä luokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kokee, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää.
Nuoret, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, kokevat terveydentilansa muita huonommaksi sekä heillä esiintyy enemmän ahdistuneisuusoireita. Ilman ystävää oleminen on yhteydessä myös moniin koulunkäynnin ja opiskelun pulmiin, kuten kiusaamiseen, koulussa viihtymiseen ja koulu-uupumukseen.
Ystävättä jääminen on yleistä myös maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojista 23−29 prosenttia ja -tytöistä 10−16 prosenttia ilmoittaa, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi keskustella luottamuksellisesti omista asioista.
Ylilääkäri Päivi Santalahden mukaan tulevina vuosina onkin tärkeää luoda yhteisöllinen koulu- ja oppilaitosympäristö, jossa opetellaan tietoisesti tunne- ja vuorovaikutustaitoja akateemisten taitojen ohella.
Kouluterveyskysely kerää tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä opiskeluhuollosta. Kyselyyn vastaa noin 200 000 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilasta sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa joka toinen vuosi. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen.
Tutustu Kouluterveyskyselyn aineistoista tehtyihin tutkimusraportteihin.
Lue myös:
Lääkäri, potilas ja yksinäisyys
Lääkärit näkevät nuorison muuttuvan
Terveyserot rakentuvat jo nuoruusiässä
Lähde:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kuva:
Panthermedia
