Koulukiusaamisen jäljet näkyvät myös aikuisiän psyykkisenä oireiluna, osoittaa Yhdysvalloissa tehty pitkittäinen kohorttitutkimus.
JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lapsena koulukiusatuiksi joutuneilla on suurentunut riski sairastua ahdistushäiriöihin aikuisuudessa.
Kiusatuilla ja itse muita kiusaavilla nuorilla on sen sijaan kasvanut riski sairastua aikuisiällä masennukseen tai paniikkihäiriöön.
Tutkimuksessa oli mukana 1 420 osallistujaa, joita arvioitiin neljästä kuuteen kertaan 9–16-vuotiaina. Koulukiusaamisesta kysyttiin lapselta itseltään ja huoltajalta.
Lapsista 26 % (n = 421) kertoi yhdellä arviointikerralla joutuneensa kiusatuksi ja 9 % oli kokenut kiusaamista useammalla arviointikerralla. Tutkituista 10 % ilmoitti itse kiusanneensa muita.
Samoille nuorille tehtiin strukturoidut diagnostiset haastattelut 19-, 21- ja 24–26-vuotiaina.
Tutkimuksen mukaan suurimmassa vaarassa psyykkiseen oireiluun olivat ne, jotka olivat kiusattuja ja jotka osallistuivat myös itse toisten lasten kiusaamiseen.
Kun tutkimuksessa oli huomioitu lapsuusiän psykiatriset ongelmat ja perheen sisäiset vaikeudet, oli kiusatuilla muita useammin julkisten paikkojen pelko (Ristitulosuhde OR 4,6-kertainen ei-kiusattuihin verrattuna), yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (OR 2,7) ja paniikkihäiriö (OR 3,1).
Kiusatuilla ja kiusaamiseen osallistuneilla oli kasvanut riski sairastua nuoruusiän masennukseen (OR 4,8), ja paniikkihäiriöön (OR 14,5). Kiusatuilla ja kiusaamiseen osallistuneilla miehillä havaittiin lisääntynyt itsemurha-ajatusten riski (OR 18,5).
Kiusaajilla havaittiin yhteys antisosiaaliseen persoonallisuushäiriöön (OR 4,1).
Tutkijat nimeävät mahdollisiksi kiusaamisen pitkäaikaisvaikutusten syiksi muuttuneen fysiologisen reaktion stressiin, kognitiiviset muutokset tai geneettiset tekijät. Tulosten mukaan kiusaaminen vaikutti yhtä lailla tyttöihin ja poikiin.
Tutkijat korostavat, että myös terveydenhuollon henkilökunnan on mahdollista puuttua kiusaamiseen. Kiusaamiseen puuttuminen tehokkaasti vähentäisi inhimillistä kärsimystä ja säästäisi myös terveydenhuollon kuluja.
– Koulukiusaaminen ei ole mikään harmiton siirtymäriitti tai välttämätön osa aikuistumista, tutkijat kirjoittavat.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
