Lähes jokaisella kouluikäisellä on suoja vesirokkoa vastaan. Sen sijaan osa pikkulapsista jää rokottamatta. Suojaa ei juuri synny enää sairastamisen kautta, koska viruskierto on vähentynyt rokotusten ansiosta.
Vesirokkorokotukset ovat kuuluneet kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuusta 2017 lähtien.
Rokotusta on tarjottu maksutta 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät olleet sairastaneet vesirokkoa. Koululaisten osalta sairastamattomien lasten rokotuskattavuus on muodostunut hyväksi, samoin vanhimpien lastenneuvolan asiakkaiden eli 2013 syntyneiden.
Pikkulasten rokotuskattavuudessa parantamisen varaa
Sen sijaan lähes joka viides 1,5-vuotiaista on vuosina 2017–2019 jäänyt ilman rokotetta. Tämä on THL:n mukaan huolestuttavaa.
– Suomessa vesirokkoa ei enää juuri sairasteta lapsena, sillä rokotusten ansiosta viruskierto on vähentynyt. Niinpä nuorimmat ikäluokat voivat saada immuniteetin käytännössä vain rokotteesta. Immuniteetin hankkiminen jo lapsuudessa on tärkeää, koska taudin voi saada vaikka lomamatkalla, ylilääkäri Tuija Leino sanoo tiedotteessa.
Rokottamattomille lapsille tarjotaan vesirokkorokotetta vielä 6 vuoden iässä MPRV-yhdistelmärokotteena, joka sisältää vesirokon lisäksi suojan tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.
Vesirokko on koko kehon tulehdustila
Vesirokko on aikuisiällä sairastettuna vakava tauti, joka vaatii lähes aina viruslääkityksen. Kuume on korkea, rakkuloita paljon, ja raskausaikana sairastettuna vesirokko voi johtaa sikiövaurioihin. Lapsilla yleisin jälkitauti on ihon vaikea bakteeritulehdus, aikuisilla keuhkokuume.
Vesirokon perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Ensimmäinen rokote annetaan 1,5-vuotiaana ja toinen annos 6 vuoden iässä yhdessä MPR-rokotteen kanssa.
Teksti: Minna Pihlava
