Kouluterveydenhuollossa ja toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa oli tarpeisiin nähden liian vähän henkilökuntaa viime vuonna.
Myös äitiys- ja lastenneuvoloissa henkilöstöä oli niukasti, mutta tilanne oli niissä kuitenkin parempi kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään valtakunnalliseen seurantaan vuodelta 2020. Tuloksista osa raportoitiin tulevien hyvinvointialueiden rajojen mukaisina alueina.
Sekä henkilöstömitoitus että saatavissa olevat palvelut vaihtelivat. Siksi asiakkaiden mahdollisuudet saada tarvittavaa tukea ja apua ovat eriarvoiset.
Tulevista hyvinvointialueista ainoastaan Keski-Uudellamaalla arvioitiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon mitoitus erittäin hyväksi tai hyväksi. Äitiys- ja lastenneuvoloissa tilanne oli huomattavasti parempi kaikilla alueilla.
– Tulos ei ole yllättävä, sillä koronatehtäviin, kuten rokotuksiin ja jäljitykseen, siirrettiin paljon henkilöstöä juuri koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, sanoo kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen THL:stä tiedotteessa.
Valmiudet etäpalvelujen tarjoamiseen vaihtelivat
Noin 40 prosenttia terveyskeskuksista arvioi, että valmius tarjota etäpalveluja oli erittäin tai melko hyvä. Saman verran oli terveyskeskuksia, jotka ilmoittivat valmiuden olleen melko tai erittäin huono.
Ehkäiseviä palveluja on karsittu korona-aikana, vaikka samaan aikaan lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet.
– Palveluvelkaa syntyy väistämättä, kun henkilöstömitoitus ei riitä vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin. Tämä velka jää maksettavaksi tuleville hyvinvointialueille, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen tiedotteen mukaan.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
