Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa tehdyssä kohorttitutkimuksessa suunniteltu kotisynnytys osoittautui vauvalle vaarallisemmaksi vaihtoehdoksi kuin suunniteltu sairaalasynnytys. Vaikka vastasyntyneiden kuolemat olivat hyvin harvinaisia molemmissa ryhmissä, ero oli tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimus käsitti 79 727 täysiaikaista, yhden terveen lapsen päätarjontasynnytystä Oregonissa vuosina 2012–13. Äideistä 95 % oli etukäteen valinnut ja myöhemmin koki sairaalasynnytyksen ja 4 % koti- tai ns. synnytyskeskussynnytyksen. Lasten perinataalikuolleisuus oli suunnitelluissa kotisynnytyksissä merkitsevästi suurempi kuin sairaalasynnytyksissä: 3,9 vs. 1,8 tuhatta synnytystä kohti (p = 0,003). Äidin riskien huomioimisen jälkeen kerroinsuhde (OR) oli 2,43 (95 %:n LV 1,37–4,30). Muualla kuin sairaalassa syntyneillä oli useammin kouristuksia (0,13 vs. 0,04 %; p = 0,02), mutta he joutuivat harvemmin teho-osastolle (1,7 vs. 2,9 %; p < 0,001). Kotisynnytyksissä säännöllinen alatiesynnytys oli merkitsevästi yleisempi (93,8 vs. 71,9 %; p < 0,001) ja obstetristen toimenpiteiden määrä oli vähäisempi (6,3 vs. 28,2 %).
Tutkijat hahmottivat kaksi naisryhmää, joiden arvot ja näkemykset synnytyksen päämääristä erosivat toisistaan. Kotisynnytyksen valinneet arvostivat ympäristön hallittavuutta, muuta kuin lääketieteellistä kokemusta ja tarpeettomien toimenpiteiden välttämistä. Sairaalasynnytyksen valinneet taas korostivat kivunlievityksen saatavuutta ja hätätilanteiden hoitomahdollisuutta.
Viime vuosina muualla kuin sairaalassa tapahtuvien synnytysten määrä on lisääntynyt Yhdysvalloissa, ja Oregonin osavaltiossa niiden määrä on maan suurin. Vuonna 2012 siellä muutettiin syntymätodistuskäytäntöä siten, että rekisteristä pystyy erottamaan suunnitellun ja toteutuneen synnytyspaikan ja myös sen, tapahtuiko synnytys matkalla. Tämä paransi merkittävästi synnytysrekisteritutkimuksen tulosten tarkkuutta.
Lähde:
Snowden JM, Tilden EL, Snyder J, Quigley B, Caughey AB, Cheng YW. Planned out-of-hospital birth and birth outcomes. N Engl J Med 2015;373:2642–53.
Kirjoittaja:
Outi Aikio
LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 6/16
