Yhä useammin kotisairaala korvaa perinteisen kivijalkasairaalan. Kotisairaalassa voi jo nyt hoitaa monien erikoisalojen potilaita. Merkitys korostuu vanhuksilla ja heikkovointisimmassa väestössä.
– Kotisairaalan lääkärinä olen nähnyt, miten ihmisten toimintakyky heikkenee sairaalassa nopeasti. Sen sijaan kotihoidossa edellytykset toimintakyvyn säilymiselle ennallaan ovat paremmat, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Katja Kuivaniemi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta (Pohde).
Hän on työskennellyt kotisairaalan lääkärinä vuodesta 2016.
"Olen nähnyt, miten nopeasti ihminen laitostuu ja passivoituu. Siksi kotona olemista kannattaa tukea mahdollisimman pitkään."
Pohteen alueella on yli kymmenen kotisairaalayksikköä. Toiminta on alkanut jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta nyt sitä kehitetään ja laajennetaan koko hyvinvointialueelle.
Tyypillisin asiakasryhmä ovat infektioasiakkaat, mutta palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsevia hoidetaan myös paljon.
Työ on tiimityötä, jossa lääkärit ja hoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Tyypillinen tilanne on, että potilaan luo lähtee hoitaja mukanaan reppu, jossa on tietty perusvälineistö, kuten nesteytysvälineet, verenpainemittari ja lääkkeitä.
Kotisairaalassa pääsääntöinen hoitovastuu on hoitajilla. Lääkäri on enemmänkin konsultti, joka lähtee kotikäynnille lähinnä palliatiivista ja saattohoitoa vaativissa tilanteissa sekä ennakoivan hoitosuunnitelman tilanteissa.
– Yksi tärkein lääketieteen osa-alue on, että ihminen saa lopettaa elämänsä inhimillisesti ja ilman kärsimystä. Se on ainutkertainen vaihe elämässä, mihin jokaisella pitäisi olla mahdollisuus, kertoo Sauli Määttä.
Määttä toimii vuodeosaston arviointiyksikön lääkärinä, kotisairaalan lääkärinä sekä kotisairaanhoidon lääkärinä Haapavedellä. Hän on työskennellyt Haapaveden kotisairaalassa vuodesta 2019.
Määttä on nähnyt saman potilaan makaavan sairaalassa ja vieraillut hänen luonaan kotona. Siinä on hänen mielestään huikea ero.
– Olen nähnyt, miten nopeasti ihminen laitostuu ja passivoituu. Siksi kotona olemista kannattaa tukea mahdollisimman pitkään.
Luottamus on kotisairaalatyössä erittäin tärkeää, koska lääkäri on hyvin pitkälti hoitajien antaman tiedon varassa. Haapaveden kotisairaalatiimissä on lääkärin lisäksi kahdeksan hoitajaa. Joissain tilanteissa kotikäynnille voi lähteä myös fysioterapeutti.
Asiakastyytyväisyys korkea
Kotisairaalatiimien koko vaihtelee Pohteen alueella 5 hoitajasta 13 hoitajaan. Kotikäyntien pisimmät ajomatkat ovat 70 kilometriä.
Hoitojakso käynnistyy lääkärin lähetteestä ja hänen tekemästään hoitosuunnitelmasta.
– Hoitajalla on aina saatavillaan lääkärin tuki etäyhteyksien kautta, kertoo Pohteen palvelujohtaja Satu Kangas.
Kotisairaalan osuus kaikesta sairaalahoidosta kasvaa jatkuvasti Pohteen alueella.
– Kokemuksemme perusteella kotisairaalapalvelun asiakastyytyväisyys on korkea. Hoitosuhde on tiivis, palveleva, turvallinen ja kannattava. Se on ehdottomasti vetovoimatekijä, kertoo Pohteen yhden kotisairaalakokonaisuuden vastuuyksikköpäällikkö Satu Maaninka.
Kotisairaalatoiminnasta saadut säästöt perustuvat siihen, että palvelu on tarveperusteista. Lääkäriresurssi on kohdennettu. Säästöjä tulee myös siitä, että kivijalkasairaalaan kuuluvat ateriapalvelu, pyykkihuolto ja vaatehuolto jäävät pois.
– Kaikille tämän tyyppinen työ palliatiivisten potilaiden kanssa ei välttämättä sovi. Itse koen erityisen merkityksellisenä, kun saan kulkea potilaan ja perheen rinnalla myös elämän loppuvaiheessa, sanoo Katja Kuivaniemi.
Kotisairaala on ensimmäinen vaihtoehto
Keski-Uudellamaalla sijaitsevassa Keusotessa koko alueen kattava ympärivuorokautinen kotisairaalatoiminta alkoi vuonna 2019. Jo ennen sitä toimintaa oli useiden kuntien alueella.
Koko hyvinvointialueella on tällä hetkellä yksi kotisairaala ja neljä kotisairaalatiimiä. Lähes 40 prosenttia terveyskeskussairaalapotilaista on kotisairaalahoidossa. Vastaava luku oli vielä muutama vuosi sitten 10–15 prosenttia.
– Kotisairaala on meillä ensimmäinen vaihtoehto, kun potilas tarvitsee sairaalahoitoa. Osastohoito on vaihtoehto vasta sitten, kun potilasta ei pystytä hoitamaan kotisairaalassa, kertoo kotisairaalahoidon ylilääkäri Anni Karppila.
Keusoten kotisairaalassa potilaille annetaan erilaisia lääkehoitoja, kuten antibioottihoitoja rautainfuusioita ja kortisonihoitoja. Kotisairaalassa on mahdollisuus myös palliatiiviseen hoitoon.
Keusoten kotisairaalassa on kuusi lääkäriä ja 40 sairaanhoitajaa. Karppilan mukaan kotisairaalatoiminta toimii vastaavalla tavalla myös esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Itä-Uudellamaalla.
Kotisairaala vähentää päivystysten ruuhkautumista
Länsi-Uudellamaalla on meneillään kotisairaalatoimintojen yhtenäistämisprojekti. Sisätautilääkäri Johanna Hiltunen on aloittanut työnsä Lohjan kotisairaalassa neljä kuukautta sitten. Hän toimii sisätautiosaston seniorina ja kotisairaalan lääkärinä. Kotisairaalassa työnkuvaan kuuluu pääsääntöisesti infektiopotilaiden hoitoa.
– Palliatiivisten potilaiden kotikäyntejä on harvoin. Palliatiiviset potilaat hoidetaan Lohjalla asuvien osalta Lohjan kotihoidon toimesta ja muiden osalta kotisairaalan toimesta, kertoo Hiltunen.
Kotisairaalan kanssa tiiviissä yhteydessä Lohjalla toimii palliatiivinen poliklinikka, jonka toiminnasta vastaa pääsääntöisesti palliatiiviseen hoitoon perehtynyt sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri. Hän on paikan päällä kerran kahdesti viikossa. Hoitajat ovat tiiviissä yhteydessä potilaisiin.
Hiltusen mielestä kotisairaalan tavoitteena olisi hyvä olla se, että palliatiivisessa hoidossa oleva potilas ei joutuisi päivystykseen.
– Liikkuvan sairaalan ulottamista myös Lohjan ja Raaseporin sairaaloiden alueelle selvitetään. Tavoitteena on, että esimerkiksi hoivakodeissa asuvia potilaita voitaisiin palvella hoivakodissa, eivätkä he päätyisi päivystykseen.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
