Kotilääkäri, LL Markus Huotari astelee tutun lauttasaarelaisen kerrostalon porraskäytävään Helsingissä. Perässään hän raahaa kolmea laukkua, joiden sisään on mahdutettu stetoskoopin lisäksi uudenlaista tekniikkaa. Huotaria ei arvaisi lääkäriksi.
– Valkoista takkia ei ole koskaan päällä. Olen huomannut, että erityisesti lapset pitävät siitä. Lääkärikammo katoaa silloin nopeasti.
Huotari soittaa ovikelloa, ja pian ovi aukeaakin.
– Päivää! Peremmälle vaan, toivottaa Hannele Eerola.
Hän on olohuoneessa odottavan Eero Lindemanin vaimo ja omaishoitaja. Lindemania hoidetaan muun muassa polyneuropatian ja sydämen rytmihäiriöiden takia. Hänelle on tärkeää, että kotilääkäri on tuttu. Siksi tämä hoitosuhde on jatkunut jo lähes kolme vuotta.
– Täältä on hankala lähteä rollaattorilla sairaalaan. Sairaalaan mennään vain pakon edessä, Lindeman summaa.
Huotari jättää kengät eteiseen ja kävelee olohuoneeseen. Yleensä työkeikan esitiedot saa tekstiviestillä, joten hoitotoimenpiteet voi suunnitella osin matkalla. Silti lähes aina potilaalta kysytään lääkitys, perussairaudet ja muut hoitoon vaikuttavat asiat.
– Suurin hyöty potilaalle, vaikka hän ei välttämättä edes sitä huomaa, ovat anamneesi ja todellinen lääkelista. Paikan päällä voimme katsoa läpi ne lääkepurkit, joita potilaalla on todella käytössä. Siellä voi tulla yllätyksiä.
Kotilääkärillä on käytettävissä potilasta kohden enemmän aikaa kuin vastaanotolla. Normaali asiakaskäynti kestää tunnin, tarvittaessa pidempäänkin.
– Pyrimme hoitamaan kaikki asiat samalla kertaa, jotta potilaan ei tarvitse varata uutta aikaa.
Lindemanin lääkitykseen ei tarvitse tehdä tällä kertaa muutoksia, mutta häneltä mitataan verenpaine, otetaan verikoe ja sydänfilmi. Kotilääkärin laukuissa kulkee tekniikkaa, joka mahdollistaa monipuolisen tutkimuksen ja diagnoosin.
– Parhaillaan selvitellään, onko kotona mahdollista tehdä kevyitä ultraäänitutkimuksia. Tekniikan kehittyessä erikoislääkärikonsultaatiot voidaan tehdä videovastaanotolla. Asiakkaat ovat vaativia eivätkä tyydy mihin tahansa.
Kotilääkärit hoitavat iäkkäitä ja lapsia
Koordinoitu, säännöllinen kotilääkäritoiminta on Suomessa pääosin yksityistä. Huotari työskentelee ylilääkärinä pääkaupunkiseudun kotisairaanhoitopalvelu Stellassa. Kunnallisella puolella kotihoidon lääkärit tekevät toki harkinnanvaraisia kotikäyntejä, mutta potilas ei voi päättää, saako hän hoitoa kotonaan. Toiminta julkisella puolella on myös pienimuotoista.
Kotilääkäritoiminta, vaikka onkin perinteisintä lääkärintyötä, on nykyään pienen kentän toimintaa.
– Päivystysasioissa, joissa vanhukselle nousee kuume ja täytyy arvioida, hyödytäänkö sairaalasiirrosta, ei ole juuri kilpailijoita.
Huotari on kokoaikainen kotilääkäri, joita työskentelee Stellassa neljä. Yrityksen palkkalistoilla on lisäksi parisenkymmentä lääkäriä, jotka tekevät keikkaa oman päivätyön ohella. Jokainen vuorossa oleva lääkäri hoitaa 8 tunnin työvuoron aikana 4–5 potilasta.
– Vakilääkärit pystyvät tulemaan töihin samana päivänä muutaman tunnin varoitusajalla, jos asiakas esimerkiksi pyytää nimeltä.
Stellan potilaista kolmasosa on lapsiperheitä, joista suurimmalla osalla on vakuutus. Loput hoidettavat ovat perussairaita ikäihmisiä. Huotari tietää, että kotilääkärin palveluita käyttävät vakavaraiset.
– Toki tämä palvelu on kalliimpaa verrattuna esimerkiksi vastaanottokäyntiin yksityisellä, mutta emme yritä myydä tätä hinnalla vaan laadulla.
Kunnan kotihoitoon kiinni sote-uudistuksessa?
Sote-uudistukselta toivotaan Stellassa paljon. Yritys haluaa päästä tekemään kunnallisia kotihoidon käyntejä.
– Puhutaan erityisesti päivystyskäynneistä, joilla arvioisimme potilaan sairaalahoidon tarpeen. Mahdollisesti hoitaisimme vanhuksen jo kotona.
Tästä hyötyisi Huotarin mukaan potilas ja koko yhteiskunta, koska potilaasta aiheutuvat kokonaiskustannukset olisivat edullisemmat.
– Jos kunnat hahmottaisivat tämän yhtälön, siellä puolitettaisiin heti kotihoidon huonokuntoisten ihmisten kuljettaminen sairaalaan ja jatkohoito siellä. Kotona hoitaminen on edullisempaa, vanhuksille tulee vähemmän komplikaatioita, ja he paranevat nopeammin entiseen kuntoonsa.
Kuuden suurimman kaupungin selvityksessä Huotarin mukaan laskettiin, että terveyskeskusten vuodeosastolla tehty jatkohoito maksaa 310 euroa vuorokaudelta.
– Me hoidamme ihmisen kotona tuon summan alle, hän vakuuttaa.
Työikäisiä ei kannata hoitaa kotona, koska on edullisempaa hoitaa hyväkuntoinen potilas vastaanotolla. Kotilääkäri auttaa erityisesti potilaita, joille liikkuminen on ongelmallista tai siirrot aiheuttavat riskejä.
Lindemanille kotona tapahtuva hoito näyttäisi sopivan.
– Maailman paras sairaala on kotona, hän kiteyttää.
Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 22/2017.
