Suomen munuaistautirekisterin tuoreen vuosiraportin mukaan vuoden 2013 lopussa dialyysissä olevia ja munuaisensiirron saaneita oli yhteensä 4 483. Dialyysissä olevien määrä on kasvanut 22 prosenttia 10 vuodessa ja kotona omatoimisesti tehtävän hemodialyysin osuus on kaksinkertaistunut. Vuoden 2013 lopussa dialyysihoidossa oli 1 813 potilasta. Heistä kotona teki hemodialyysiä 6 prosenttia ja vatsakalvo eli peritoneaalidialyysiä 20 prosenttia. Määrä vaihtelee alueittain.
Munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, nefrologi Patrik Finne kertoo, että yleisin syy dialyysin aloittamiseen on vuodesta 1999 lähtien ollut tyypin 2 diabetes. Seuraavaksi yleisimmät ovat tyypin 1 diabetes ja munuaiskerästulehdus (glomerulonefriitti). Perinnöllinen munuaissairaus monirakkulatauti (polykystinen munuaistauti) on nykyään lähes yhtä yleinen.
Vuosiraportin mukaan munuaisten vajaatoiminnassa dialyysihoito aloitetaan aiempaa myöhemmin.
– Myöhäisempi hoidon aloitus ei ole haitallinen, jos vointi muutoin on hyvä. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin aikaisesta dialyysihoidon aloituksesta ei ole hyötyä potilaille, Finne kertoo.
Dialyysin aloitusajankohdan suhteen käytännöt ovat hyvin vaihtelevat eri sairaanhoitopiireissä.
Kotidialyysi on monella paras vaihtoehto
Liiton mukaan kotona tehtävä dialyysi on usein paras vaihtoehto sairastuneelle. Hoidon voi tehdä itselle sopivana ajankohtana, jolloin se on helpompi sovittaa omaan ja läheisten aikatauluihin. Moni voi jatkaa työssäkäyntiä hoitojen ohella.
Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högströmin mukaan kotidialyysi on myös sairaaladialyysiä edullisempi hoitomuoto yhteiskunnalle.
– Kotidialyysin vaatimat kodinmuutostyöt tulee järjestää yhteneväisin perustein koko maassa. Dialyysinesteiden kotiinkuljetuksesta ei saa aiheutua sairastuneelle ylimääräisiä kustannuksia, hän sanoo.
Suomen munuaistautirekisteriä ylläpitää Munuais- ja maksaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoituksella. Se on julkaissut vuosittaisen raportin 1990-luvun alusta lähtien.
Dialyysihoidon aloittavien määrä on Suomessa Euroopan pienimpiä. Hoidon kehittyessä entistä harvempi munuaisten vajaatoimintaa sairastava joutuu dialyysihoitoon. Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kuitenkin lisääntyy, koska väestö vanhenee ja eloonjäämisennuste paranee.
Vuosiraportin voi lukea täältä.
Lähde:
Munuais- ja maksaliitto
Kuva:
Panthermedia
