Suomessa amfetamiini on ollut perinteisesti tavallisin suonensisäisesti käytettävä huumausaine, mutta viime vuosina opiodien väärinkäytön arvioidaan lisääntyneen. Jo 1990-luvun puolivälistä lähtien korvaushoitolääkkeenäkin käytettävän buprenorfiinin väärinkäyttö on syrjäyttänyt Suomessa heroiinin käytön. Buprenorfiini on myös yleisimmin opioidikorvaushoidossa käytetty lääke Suomessa. Useimmiten käytössä on buprenorfiini-naloksonivalmiste (Suboxone), johon naloksoni on lisätty vähentämään buprenorfiinin väärinkäyttöpotentiaalia.
Suonensisäisesti huumeita käyttävien päihdeprofiilia sekä uusien päihteiden käyttötrendejä kartoitetaan tyypillisesti huumeita käyttävien terveysneuvontapisteissä. Selvitimme Turun kaupungin terveysneuvontapiste Millin asiakkaiden päihteiden käytössä tapahtuneita muutoksia vertaamalla tuloksia ovensuukyselyistä, jotka toteutettiin nimettöminä vuonna lokakuussa 2008 (n = 112, 68 % miehiä) ja joulukuussa 2011 (n = 105, 71 % miehiä). Aiemmin vastaavia raportteja on tehty valtakunnallisesti ja pääkaupunkiseudulla, mutta niiden jälkeen katukauppaan on tullut uusia huumeita; esimerkiksi pregabaliinin (Lyrica) väärinkäyttö on yleistynyt nopeasti, joskaan kattavaa tutkimustietoa aiheesta ei ole.
Vastaajien taustoja ja päihteiden käyttöä selvitettiin molempina vuosina samoin kysymyksin. Päihteiden käyttöä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana kysyttiin ainekohtaisesti. Muut kysymykset koskivat mm. pistovälineitä ja päihdepalvelujen käyttöä sekä asiakastyytyväisyyttä.
Kohdejoukon kattavuutta ei kyselyissä erikseen arvioitu. Tutkimuksen otos edustaa kuitenkin hyvin terveysneuvontapiste Millin asiakaskuntaa sekä ikä- että sukupuolijakaumaltaan. Kyselyihin vastaaminen oli vapaaehtoista, ja tämä on saattanut aiheuttaa valikoitumista. Koska Millissä asioivilta ei odoteta päihteettömyyttä, ei sitä odotettu kyselyyn vastanneiltakaan. Tämä on saattanut lisätä huolimattomuutta vastauksissa.
Buprenorfiini yleisin huume
Päihteiden käytössä tapahtui kaksi huomattavaa muutosta: buprenorfiini-naloksonivalmisteen ja pregabaliinin käyttö lisääntyi huomattavasti. Vuonna 2008 buprenorfiini-naloksonivalmistetta käytti vähintään viikoittain 35,5 % vastanneista, vuonna 2011 vastaavasti 68,0 % (p < 0,001). Monobuprenorfiinin vähintään viikoittainen käyttö pysyi samalla tasolla (57,8 % ja 58,9 %). Pregabaliinia päihdetarkoituksessa vähintään kerran viikossa käytti vuonna 2008 vain 5,7 % vastanneista, mutta vuonna 2011 jo 25,5 % (p < 0,001). Kannabiksen säännöllinen käyttö väheni vastaajien keskuudessa, mutta muita merkittäviä muutoksia käyttöprofiilissa ei havaittu.
Buprenorfiinivalmisteet olivat yleisimmin säännöllisesti käytettyjä huumeita sekä vuosina 2008 että 2011. Amfetamiinin käyttö oli toiseksi yleisimmin säännöllisesti käytetty huume. Heroiinin käytön lisääntymisestä ei ollut viitteitä: säännöllistä heroiinin käyttöä ei ollut yhdelläkään vastaajista kumpanakaan vuotena ja satunnaisemmin heroiinia ilmoitti käyttäneensä kumpanakin tutkimusajankohtana noin viidennes vastanneista. Nämä tulokset ovat linjassa valtakunnallisten terveysneuvontapisteissä tehtyjen aikasarjatutkimusten kanssa.
Muutos buprenorfiini-naloksonivalmisteen käytössä oli huomattava. Vuonna 2008 noin joka viides vastanneista ilmoitti käyttävänsä yhdistelmävalmistetta päivittäin, vuonna 2011 joka toinen vastanneista. Päivittäistä käyttöä tarkastellessa buprenorfiini-naloksonivalmisteen käyttö oli jopa yleisempää kuin monobuprenorfiinin. Suomessa korvaushoidossa käytetään yleisesti buprenorfiini-naloksonivalmistetta monobuprenorfiinivalmisteen sijaan, koska naloksonin on ajateltu heikentävän buprenorfiinin akuuttia päihdevaikutusta. Yhdistelmävalmisteen päivittäinen väärinkäyttö Millin asiakkailla oli kuitenkin vuonna 2011 jopa hieman yleisempää kuin monobuprenorfiinin.
Pregabaliinin saatavuus lisännee päihdekäyttöä
Buprenorfiini-naloksonivalmisteen käytön merkittävä lisääntyminen suonensisäisesti huumeita käyttävillä herättää kysymyksiä. Yhdistelmävalmiste ei ole yhtä suosittu päihdekäytössä kuin monobuprenorfiini, mutta voidaan otaksua, että buprenorfiini-naloksonivalmistetta on saatavilla katukaupassa kohtalaisen hyvin. Korvaushoitolääkkeet päätynevät katukauppaan ulkomailta sekä osittain myös korvaushoidossa olevilta potilailta. Vuonna 2013 toteutetussa valtakunnallisessa korvaushoitotutkimuksessa, 7 % vastanneista korvaushoitopotilaista ilmoitti myyneensä ja 13 % antaneensa korvaushoitolääkettä eteenpäin.
Myös pregabaliinin käytön yleistyminen oli huomattavaa. Pregabaliinia ei ole toistaiseksi luokiteltu pääasiassa keskushermostoon vaikuttavaksi (PKV) lääkkeeksi eikä liikenteessä haitalliseksi lääkkeeksi. Suomessa sen käyttöaiheet ovat epilepsian, neuropaattisen kivun ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito. Pregabaliinia määrätessä tulisi muistaa, että lääkkeellä on väärinkäyttöpotentiaali. Pregabaliinin päihdekäyttöön liittyy usein myös opioidien väärinkäyttöä, mikä lisää myrkytyskuoleman riskiä. Pregabaliinin helpolla saatavuudella lienee yhteys päihdekäytön lisääntymiseen, joten sen määräämistä päihderiippuvuudesta kärsiville potilaille tulee harkita entistä tarkemmin.
Ida Salomäki
LK
Turun yliopisto
Antti Mikkonen
päihdelääketieteen kliininen opettaja, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys
Turun yliopisto
Niko Nousiainen
LL
Turun yliopisto
Solja Niemelä
professori (ma), ylilääkäri
Oulun yliopisto, neurotieteen laitos
Lapin sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue
Perustuu Lääkärilehdessä 4/2016 julkaistuun artikkeliin
Kuva: Panthermedia
