Kipumittarit pitäisi ottaa käyttöön kliinisessä työssä tilanteissa, joissa vanhemmat tuovat lapsen korvatulehdusepäilyn takia lääkäriin. Näin arvioi LL Johanna Uitti, joka on tutkinut alle 3-vuotiaita lapsia, joilla vanhemmat epäilevät äkillistä välikorvatulehdusta.
Uitin väitöstutkimus osoitti, että kipumittaria käyttävät vanhemmat arvioivat lapsen korvakivun kohtalaiseksi tai vaikeaksi 80–90 prosentissa tapauksia riippumatta siitä, totesiko lääkäri lapsella äkillisen välikorvatulehduksen vai ei.
Vanhemmat käyttivät kahta mittaustapaa. He arvioivat kipua kasvokipumittarilla, joka sisältää kuusi erilaista kivun voimakkuutta kuvastavaa kasvonilmettä. Lisäksi he käyttivät FLACC-mittaria, jonka avulla havainnoidaan lapsen kasvonilmeitä, alaraajojen asentoa, kehon liikkeitä, itkua ja rauhoitettavuutta.
Uitti painottaa, että pienten lasten kipua saatetaan aliarvioida, koska he eivät vielä osaa itse sanallistaa kipuaan. Tästä syystä kipulääkettä pitäisi antaa herkästi kaikille pienille lapsille, joilla vanhemmat epäilevät korvatulehdusta. Myös kuumeettomille lapsille pitäisi antaa kipulääkettä aiempaa herkemmin.
Onko molemminpuolinen tulehdus vaikeampi?
Uitti totesi väitöstutkimuksessaan myös, että molemminpuolista ja toispuolista välikorvatulehdusta sairastavien lasten oirekuvat eivät vakavuudeltaan juuri eronneet toisistaan. Kuumetta todettiin 54 prosentilla molemminpuolista ja 36 prosentilla toispuolista välikorvatulehdusta sairastavista lapsista.
Molemminpuolista välikorvatulehdusta on perinteisesti pidetty kliinisesti vaikea-asteisempana kuin toispuolista välikorvatulehdusta. Sitä on suositeltu hoidettavaksi herkemmin antibiooteilla.
Uitin tutkimustulos korostaa sitä, että antibioottihoidon aloituspäätöksen pitäisi aina perustua lapsen yleisvointiin eikä siihen onko korvatulehdus tois- vai molemminpuolinen.
Yleisvoinnin seuraaminen tärkeää
Uitin tutkimustulosten perusteella lapsen vointia voi turvallisesti seurata ilman, että antibioottihoito aloitetaan välittömästi.
Jos lapsen vointi oli seurannassa selvästi paranemassa, korvatulehduslöydösten paheneminen oli erittäin epätodennäköistä. Sen sijaan lapsilla, joiden vointi ei alkanut parantua tai huonontui, peräti kolmanneksella korvatulehduslöydöksetkin pahenivat.
Nämä tulokset vahvistavat Käypä hoito -suosituksen linjauksia.
Kaikkein tärkein asia äkillistä välikorvatulehdusta sairastavan lapsen hoidossa on hyvä kipulääkitys ja yleisvoinnin seuranta, Uitti summaa.
LL Johanna Uitin väitöstutkimus Role of symptons in the diagnosis and management of acute otitis media in young children tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 9.3.2018.
kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja
kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehden verkossa.
