NEJM:n tutkimuksessa havaittiin, että korsettihoitoa saaneessa ryhmässä hoito onnistui 72 %:lla potilaista. Seurantaryhmässä puolestaan saavutettiin onnistunut hoitotulos 48 %:lla tutkimukseen osallistuneista.
Kun teini-ikäiset idiopaattista skolioosia sairastavat nuoret käyttivät korsettia, todennäköisyys joutua leikkaushoitoon väheni. Potilaita kehotettiin pitämään korsettia vähintään 18 tuntia päivässä.
Korsettihoito katsottiin epäonnistuneeksi, jos skolioosi eteni viiteenkymmeneen asteeseen tai sitä suuremmaksi. Tällöin potilaille suositeltiin leikkausta.
Onnistuneena korsettihoitoa pidettiin silloin, kun selkärangan käyryys oli pienempi kuin viisikymmentä astetta ja luuston kypsyys oli saavutettu.
Tutkimus keskeytettiin, kun tutkijat huomasivat, että korsettihoito vähensi merkittävästi selkärangan käyryyden kehittymisen riskiä.
Mitä pidempi käyttöaika, sitä parempi hoitotulos
Mitä useampia tunteja potilas piti korsettia päivittäin, sitä parempi oli hoidon onnistumisen mahdollisuus. Korsetin käyttäminen keskimäärin 13 tunnin ajan päivässä oli yhteydessä hoidon onnistumiseen 90–93-prosenttisesti.
Tutkimuksessa oli mukana 242 kanadalaista ja yhdysvaltalaista teini-ikäistä skolioosipotilasta, joista 116 satunnaistettiin korsettihoitoon tai seurantaan vuosina 2007–2011. Tutkimus alkoi täysin satunnaistettuna, mutta siihen otettiin myöhemmin potilasjoukko, joka valitsi itse haluamansa hoitomuodon. Potilaista 126 valitsi joko seurannan tai korsetin käytön.
Korsettihoito on ollut tärkeä hoitomuoto idiopaattisessa skolioosissa, mutta tutkimusnäyttöjä sen vaikuttavuudesta on kaivattu.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla
