Ensi viikolla suomalaiset voivat ladata Koronavilkun älypuhelimiinsa.
Mitä tämä tarkoittaa terveydenhuollon työntekijöille?
Oleellista on, että hoitava taho välittää tiedon uudesta tartunnasta jäljittäjille.
Jos tartunnan saaneella on Koronavilkku käytössä, hän saa jäljittäjiltä avauskoodin sovellukseen syötettäväksi. Avauskoodeja antavat vain nimetyt, ohjeistuksen saaneet henkilöt.
Kun tartunnan saanut on syöttänyt avauskoodin sovellukseen, hänen lähellään olleet henkilöt saavat omaan sovellukseensa ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta.
Koronavilkku ohjaa altistumisilmoituksen saaneet OmaOlo-palveluun, yhteydenottolomakkeeseen tai soittamaan terveydenhuoltoon.
Yhteydenotot, myös sähköiset, kerryttävät alueen terveydenhuollossa tietoa altistumisista. Jos altistusilmoituksen saanut ei ota itse yhteyttä, hänestä ei kerry tietoa mihinkään.
Kyselyjä voi tulla myös työntekijöille suoraan.
Ylilääkäri Jonna Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tietopalvelut-osastolta sanoo, että kyselijän kanssa voi keskustella, mistä altistuksen on voinut saada ja arvioida sen todennäköisyyttä.
Salonen on vetänyt sovelluksen toiminnallisuuden suunnittelun ryhmää.
– Olemme tartuntatautiasiantuntijoiden ja ministeriön kanssa vielä tarkentamassa, millaista ohjausta suositellaan ja ketkä esimerkiksi pitäisi ohjata testiin.
Karanteenikäytäntö ei muutu
Altistumisviesti sisältää perusohjeita oireiden seuraamisesta ja kontaktien välttelystä.
Pelkkää sovelluksen havaitsemaa altistumista ei saa käyttää karanteenin perusteena. Asia on erikseen mainittu tartuntatautilain muutoksessa, johon Koronavilkun käyttöönotto perustuu.
– Päätös mahdollisesta karanteenista perustuu samoihin periaatteisiin kuin tällä hetkellä, Salonen sanoo.
Hän antaa myös käytännön neuvon. Jos tietää kohtaavansa työssä koronapotilaita, sovelluksen toiminta kannattaa omasta puhelimesta estää potilastyön ajaksi laittamalla esimerkiksi bluetooth-toiminto pois päältä.
– Sovellushan ei tunnista, onko käyttäjä suojautunut vai ei.
Testaustarve kasvaa
Perusterveydenhuollon ylilääkärit ja tartuntataudeista vastaavat lääkärit ovat jo kesän mittaan joutuneet miettimään Koronavilkkuun liittyviä järjestelyjä.
Työtä on aiheuttanut lähinnä tartunnan saaneelle annettavan kertakäyttöisen avauskoodin antamisoikeuksista ja sovellukseen linkitettävistä yhteydenottotahoista päättäminen. SoteDigi Oy järjestää koulutuksia aiheesta elo-syyskuussa.
Testaustarvetta sovelluksen käyttöönotto saattaa lisätä entisestään. Näin arvioi muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila 6. elokuuta pidetyssä tilannekatsauksessa.
Tavoitteena yli kaksi miljoonaa latausta
Millaista viestiliikennettä on Koronavilkun vuoksi odotettavissa?
Tämä riippuu paitsi epidemiatilanteesta, myös Koronavilkun suosiosta.
Projektin tavoite on, että syyskuussa sovellus ladataan miljoona kertaa ja vuoden loppuun mennessä 2,2 miljoonaa kertaa.
Oxfordin yliopiston tutkijat ovat simuloineet koronaepidemian torjuntatoimien vaikutuksia. Simulointien perusteella sovellusta käyttävillä on vähemmän jatkotartuntoja. Sovellus hidastaa epidemian leviämistä jo melko pienellä käyttäjämäärällä. Sovelluksen käyttö ja riskiryhmien suojaaminen voisivat riittää, jos yli 56 prosenttia väestöstä käyttäisi sovellusta.
Muista maista on jo saatu hieman kokemuksia Koronavilkun kaltaisista sovelluksista.
Irlannissa vastaava sovellus tuli käyttöön 7. heinäkuuta. Elokuun alkupäiviin mennessä sen oli ladannut 1,5 miljoonaa käyttäjää. 58 henkeä oli tilastoitu ilmoittaneen sairastumisestaan sovelluksen kautta, ja 137 oli saanut varoituksen altistumisesta. Näistä 129 oli ottanut yhteyttä terveydenhuoltoon niin, että tilastot ovat yhdistyneet.
Irlannissa raportoitiin heinäkuussa 6–85 uutta koronatartuntaa päivässä, joten moni tartunta on jäänyt sovelluksen ulottumattomiin.
4,9 miljoonan asukkaan Irlannissa on todettu yli 27 000 COVID-19-tapausta ja noin 1800 kuolemaa.
Mistä on kyse?
Tartuntatautilakiin tehtiin kesällä väliaikainen muutos, joka mahdollistaa mobiilisovelluksen käyttöönoton koronatartuntojen torjuntatyössä.
Sovellus sai nimekseen Koronavilkku.
Sen toteuttaa teknologiayritys Solita. Kehitystyöhön osallistuvat myös THL, STM, Kela ja SoteDigi Oy.
Puhelimen sovelluskaupasta ladattava mobiilisovellus on käyttäjälleen maksuton, ja sen käyttö on vapaaehtoista. Käytölle ei ole ikärajaa.
Sovellus tunnistaa lähekkäin olevat puhelimet bluetooth-tekniikan avulla.
Jos käyttäjä saa tietää koronatartunnasta, hän saa koodin sovellukseen syötettäväksi. Mahdollisesti altistuneille lähtee tieto, että hän on voinut altistua tartunnalle 14 vuorokauden kuluessa. Hän saa myös toimintaohjeita.
Lakimuutos on voimassa maaliskuun loppuun.
› Lisätietoa sovelluksesta ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksista:
www.koronavilkku.fi (avautuu 31.8.2020)
sotedigi.fi/koronasovellus-koulutukset/
Kuinka varma altistus on?
Sovelluksen tekijät ovat joutuneet tekemään oletuksia ja rajanvetoa siitä, milloin kontakti on aiheuttanut altistuksen.
Kontaktietäisyydeksi on määritetty kaksi metriä ja ajaksi 15 minuuttia. Etäisyyden määrittämiseen tuo epätarkkuutta esimerkiksi se, että bluetooth-signaali vaimenee taskussa.
Oletuksia on pitänyt tehdä myös tartunnan aikaikkunasta.
Tartuntamahdollisuus lasketaan alkaneeksi kaksi vuorokautta ennen oireiden alkua ja jatkuvan 14 vuorokautta oireiden alkamisen jälkeen. Oireettoman henkilön tartuttamisaikaikkunaksi on määritetty kaksi vuorokautta ennen positiivista testitulosta ja 14 vuorokautta sen jälkeen.
Oletusasetuksia on Jonna Salosen mukaan mahdollista muuttaa sovelluksen käyttöönoton jälkeenkin, jos tarvetta ilmenee.
Entä tietoturva?
Tietoturvakysymykset mietityttävät monia ja vaikuttavat haluun asentaa sovellus.
– Kehittämistyössä on kiinnitetty erityistä huomiota tietoturvaan ja -suojaan, Jonna Salonen sanoo.
Sovelluksen laatijat ovat pyrkineet lisäämään luottamusta viestimällä yksityiskohtaisesti sovelluksen toteutuksesta esimerkiksi THL:n webinaarissa ja sosiaalisessa mediassa.
Kohtaamistietoja säilytetään 21 vuorokautta. Käyttäjä voi poistaa kerätyt tiedot puhelimesta milloin vain poistamalla sovelluksen.
Altistusilmoituksessa sanotaan, että viestin saaja on voinut altistua koronavirustartunnalle 14 vuorokauden aikana. Sovellus ei anna muuta tietoa altistuksesta.
Tartunnasta ilmoittanutta ei seurata. Hänen sovelluksensa lukittuu ilmoituksen jälkeen.
– Ei haluta missään tapauksessa luoda vaikutelmaa, että kytätään käyttäjiä, Salonen sanoo.
Kyberturvallisuuskeskus arvioi sovelluksen tietoturvallisuuden. Tietoturvaa valvoo Valvira.
Minna Pihlava
Kuvat Sami Perttilä ja Adobe/AOP
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 35/2020.
