Yleislääkärien ja kardiologien vastaanotoilla nähdään nykyisin paljon koronan sairastaneita potilaita, jotka ovat huolissaan sydäntuntemuksistaan ja siitä, voiko kyseessä olla vaikkapa sydänlihastulehdus.
Potilailla on erilaisia tuntemuksia rinnassa, lisälyöntejä ja pelko siitä, kyse on jostain vakavasta.
Useimmiten näin ei kuitenkaan ole, mutta perusselvittelyjä joudutaan kardiologian emeritusprofessori Juhani Airaksisen mukaan tekemään paljon.
– Lääkärin täytyy tietysti suhtautua vakavasti asiaan ja käydä tilanne potilaan kanssa tarkkaan läpi. Kun asia tulee selväksi, potilas rauhoittuu, Airaksinen sanoo.
Perustutkimuksia näissä tilanteissa ovat sydänfilmi, troponiini-merkkiaine, kliininen tutkimus ja mahdollisesti CRP-tulehdusarvot.
Sydänlihastulehdus pelottaa
Koronan aiheuttamaa sydänlihastulehdusta on pelätty paljon ja pelätään edelleen.
– Kliinisiä myokardiitteja esiintyy koronainfektiossa 1–4 prosentilla potilaista, mutta pieniä merkkiainepäästöjä ja vähäisiä löydöksiä magneettikuvantamisessa on havaittu paljon useammin etenkin vakavan koronainfektion yhteydessä. Niiden kliinistä merkitystä on vaikea arvioida, Airaksinen sanoo.
Pääsääntöisesti koronainfektion jälkeen tulleet sydänlihastulehdukset ovat olleet lieviä ja ohimeneviä.
Airaksinen uskoo, että moni tarkkailee sydäntään tavallista tarkemmin koronan sairastettuaan ja huolestuu asioista, joista ei ehkä tavallisesti huolestuisi.
Koronarokotuksiin liittyen hän huomauttaa, että niiden osalta sydänlihastulehduksia on havaittu 1–10 sataatuhatta rokotettua kohden.
Suomessa korona ei näy sydäntilastoissa
Koronapandemian vaikutukset suomalaisten sydänterveyteen ovat olleet maltillisia.
Osittain tämä johtunee siitä, että pandemian ensimmäisessä aallossa sairastuneita oli Suomessa vähän.
– Sen jälkeen variantit ovat olleet lievempiä ja on saatu rokotukset käyttöön, Airaksinen sanoo.
Koronatartuntojen vaikutusta suomalaisten sydänterveyteen on vaikea eritellä. Koronan, kuten muidenkin vaikeiden infektioiden, tiedetään altistavan sydäntapahtumille. Suomalaisissa tilastoissa ei kuitenkaan näy oikeastaan mitään muuta erikoista kuin pieni pudotus sydäninfarktien määrässä heti koronan rantauduttua Suomeen.
Koronarajoitukset ja maskien käyttö ovat saaneet influenssan liki katoamaan Suomesta, joten influenssan aiheuttamat sydäninfarktit jäivät pois. Silti sydäninfarktien määrä on ollut edellisten vuosien tasolla.
– Tiedetään, että koronaan liittyy suurentunut sydäninfarktin riski varsinkin ensimmäisen viikon aikana. Tämä on varmaan kompensoitunut sillä, ettei influenssaa ole ollut liikkeellä.
Isommat infektiot, myös muut kuin korona, lisäävät eteisvärinän riskiä. Sekään ei kuitenkaan näy suomalaisissa tilastoissa.
– Alussa uusien eteisvärinäpotilaiden määrä väheni. Ehkä ihmiset eivät uskaltaneet tulla hoitoon tai elintavat muuttuivat. Epidemiologisella tasolla lisääntymistä ei ole tapahtunut, mutta on selvä, että akuutin sairastumisen yhteydessä eteisvärinää ja muita rytmihäiriöitä on enemmän, Airaksinen sanoo.
Sydämen vajaatoiminnasta ja koronan vaikutuksista siihen on vähemmän tietoa. Airaksinen otaksuu, että korona on iskenyt vakavammin sydänsairaisiin diabeetikoihin ja on tätä kautta voinut provosoida sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheita.
Omikronista ei vielä tutkimustietoa
Tällä hetkellä tutkimustieto perustuu pitkälti ensimmäiseen virusvarianttiin, johon on amerikkalaisessa aineistossa havaittu liittyvän sydänsairastavuutta. Airaksinen huomauttaa, ettei Euroopasta ole vastaavia havaintoja. Yhdysvaltojen terveydenhuolto ja yhteiskunta ovat erilaisia kuin Euroopassa, joten vertailuja on vaikea tehdä.
– Voi ajatella, että ellei Suomessa olisi pandemian alkuvaiheessa onnistuttu niin hyvin, niin todennäköisesti sydäntapahtumia olisi tullut enemmän, koska vakavaan koronatautiin liittyy sydänongelmia, erityisesti sepelvaltimotautikohtauksia.
Omikronin mahdollisista sydänvaikutuksista ei vielä ole ehtinyt karttua tutkimustietoa. Käytäntö kuitenkin kertoo, ettei sairaaloissa ole nähty minkäänlaista vyöryä potilaista, joilla olisi vakavia sydänongelmia omikronin sairastamisen jälkeen.
Airaksinen tuo esiin, että myös hoitovelan karttuminen pandemian aikana tullaan todennäköisesti näkemään suomalaisten sydänterveydessä lähivuosina. Myös korona-ajan aiheuttamilla mielialaongelmilla, Ukrainan sodasta puhumattakaan, on vaikutuksensa sydänsairastavuuteen.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
