Tilanne on ollut aivan erilainen mitä luultiin vielä maaliskuussa.
Näin kuvaa koronavirusepidemiaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki.
Kun epidemia maailmalla eteni, Suomessa ryhdyttiin rajoitustoimenpiteisiin. Terveysasemat perustivat erillisiä hengitystieoireisten vastaanottoja, ja sairaalat valmistautuivat koronapotilaiden määrän kasvuun.
Sairaalat ajoivat kiireetöntä toimintaa alas, kun henkilökuntaa koulutettiin koronapotilaiden hoitoon.
Rajoitukset tepsivät, ja sairaaloiden ja teho-osastojen potilasmäärä on ollut pienempi kuin alkuvaiheessa luultiin.
Moni peruuttaa ajan
Moni sairaala on tiedottanut, että supistettuja toimintoja ajetaan taas ylös. Yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan keskussairaala Seinäjoella.
Hannu Puolijoki kertoo, että moni potilas on silti peruuttanut varatun ajan.
– Krooniset sairaudet saattavat pahentua tästä tilanteesta, hän pohtii.
Varsinkin moni yli 70-vuotias on perunut tulonsa tartunnan pelossa.
– Osittain aiheetonta pelkoa varmasti on. Sairaala on näissä asioissa puhtaampi paikka verrattuna vaikka kauppoihin, joissa keitä vain sattuu olemaan vieressä.
Iäkkäiden saattajiin liittyvää riskiä on pyritty hallitsemaan niin, että iäkkäät otetaan vastaan ulko-ovella ja saattajat odottavat ulkopuolella.
Osa vastaanotoista on toisaalta pystytty hoitamaan etänä. Esimerkiksi sisätaudeilla, neurologialla, ihotaudeilla ja psykiatrialla monia asioita voi hoitaa puhelimitse.
Kiireetöntä toimintaa ajetaan Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa nyt ylös niin, että peruttuihin toimenpiteisiin, esimerkiksi tekonivelleikkauksiin, lähetetään kutsu lyhyellä varoitusajalla. Ajatuksena on hoitaa toimenpiteitä, joissa ei ole suurta riskiä tehohoidolle.
Näin sairaala voi tehdä nopeasti muutoksia toiminnassa, jos epidemia niin vaatii. Silti kerran peruttuja toimenpiteitä ei jouduta perumaan uudelleen.
Yhteydenotot vähenivät
Myös Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän eli Keusoten vs. avopalveluiden päälliköllä Päivi Mäkelä-Bengsillä on huoli pitkäaikaissairaiden tilanteesta.
Yhteydenotot terveysasemille ovat vähentyneet huomattavasti.
– Meillä on selkeä notkahdus sekä puhelin- että sähköisissä yhteydenotoissa, hän kertoo.
Tilanne näkyy myös Avohilmossa. Vielä maaliskuun ensimmäisellä viikolla (viikko 10) avosairaanhoidossa oli 181 147 käyntiä. Neljä viikkoa myöhemmin luku oli 82 345.
Mäkelä-Bengs kantaa huolta paitsi perussairauksien hoidosta, ylipäätään vaikeissa tilanteissa olevien ihmisten puolesta, esimerkiksi monisairaiden, mielenterveysongelmaisten ja tukitoimia tarvitsevien lapsiperheiden.
Mitään toimintaa ei ole ajettu alas. Vastaanottoja on pyritty muuttamaan entistä enemmän etävastaanotoiksi.
Koronatilannetta varten perustettiin 18. maaliskuuta koronahoitopuhelinpalvelu, jossa osa henkilökunnasta työskentelee etänä. Henkilökuntaa koulutettiin pikavauhdilla sen pyörittämiseen. Puheluihin vastaa sairaanhoitaja, ja toimintaan osallistuu kussakin vuorossa myös 2–3 lääkäriä. Toiminnan pyörittämiseen osallistuu myös sihteeri. Käytössä on uusi puhelujärjestelmä ja yli 20 kannettavaa tietokonetta.
Potilas tuli päivystykseen liian myöhään
Myös päivystyksessä on monin paikoin nyt vähemmän potilaita. Pelkona on, että vaarallisiakin oireita jää nyt huomiotta.
Tästä on havaintoja muun muassa Turussa. TYKS:ssä on ollut esimerkiksi tapauksia, joissa potilas on hakeutunut aivoverenkiertohäiriön vuoksi päivystykseen niin myöhään, että liuotushoidon aikaikkuna on sulkeutunut.
Päivystykseen hakeutuneet potilaat ovat aiempaa huonokuntoisempia, arvioi TYKS:n sairaalanjohtaja Petri Virolainen.
Mammografiaan on joissakin yksiköissä jättänyt tulematta jopa puolet.
– Potilaiden käyttäytyminen on johtanut siihen, että se kokonaishyöty terveydelle mitä rajoitteista ja epidemian rajoittamisesta väestötasolla saavutetaan, uhkaa hävitä rajoitusten aiheuttamiin terveydellisiin haittoihin, hän sanoo.
Virolainen arvioi myös syrjäytymisen riskin kasvaneen. Rajoitustoimista mahdollisesti aiheutuvat runsaan alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat voivat tuoda pitkäkestoisia ongelmia.
Tilanne lisäsi muutosvalmiutta
Haastateltavat arvioivat, että koronan vuoksi kasvanut etätoiminta on tullut jäädäkseen.
– On vuosien mittaan puhuttu, että se pitäisi saada vauhtiin. Tässä se on nyt kyydissä, Hannu Puolijoki sanoo.
Petri Virolainen kiittää myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sujuvaa yhteistä suunnittelua koronapotilaiden hoitoon liittyen.
– Se on ollut todella positiivista ja ennakkoluulotonta. Saattaa olla, että sote-uudistuksen henki on edennyt nyt paremmin kuin ennen, Virolainen sanoo.
Päivi Mäkelä-Bengsin tuntuma on, että koronatilanne on lisännyt henkilökunnan valmiutta muutoksiin. Esimerkiksi etävastaanottoa lisäävä tiimityömalli tulee etuajassa eli kesäkuun alussa käyttöön lopuillakin Keusoten terveysasemilla. Aikataulun mukaan siirtymän piti tapahtua vuoden loppuun mennessä.
Lääkärilehti kertoi ensimmäisistä tiimityömallin käyttöönottaneista Keusoten asemista viime syksynä.
– Ehkä me siedämme muutoksen uhkaa paremmin ja uskallamme suhteuttaa työpaikan toimintakulttuurin muutoksia siihen, mitä koko maailmassa tapahtuu. Ovathan ne nyt aika pieniä maailman muutoksiin nähden, Mäkelä-Bengs sanoo.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen voi siirtyä
Mitä asioita koronatilanne on vienyt STM:ssä jäihin, strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki?
Hallitusohjelma on yhä voimassa, mutta moni asia toteutuu väistämättä suunniteltua hitaammin. Sote-uudistus etenee, mutta sen edellyttämiin substanssiasioihin ei juuri ehditä. Käytännössä kaikki muu säädösvalmistelu paitsi kiireellinen lainsäädäntö on siirtynyt myöhemmäksi, jolloin toimeenpanokin viivästyy.
Esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisen toteutuminen saattaa siirtyä eteenpäin, koska valmiuslain mukainen kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Aikataulua ei ole vielä varmistettu, mutta todennäköisesti koronan takia tarvitaan uutta ja laajempaa valmistelua perusterveydenhuollon vahvistamiseksi kriisin jälkeen.
Aikakriittisiksi voivat myös muuttua EU-sidonnaiset säädösvalmistelut. Esimerkiksi eläinlääkeasetuksen kansallista lainsäädäntöä on edistettävä koronan aikanakin, jotta pysymme EU:n asettamassa aikataulussa.
Mistä viiveistä kannat eniten huolta?
Palvelujärjestelmälle tarvittaisiin terveydenhuoltolain korjauksia mukaan lukien hoitotakuu ja hoitoonpääsyn perusteet. Lisäksi suolistosyöpäseulonta olisi vihdoin saatava kansalliseen seulontaohjelmaan.
Näiden viivästymisten yhteisvaikutus koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan kanssa huolestuttaa monia ministeriössä. STM on antanut ohjeistuksia asiaan liittyen, mutta niiden vaikutus on vielä epäselvä, koska tietopohja peruspalveluiden tilasta päivittyy hitaasti.
Mitä koronatilanne muuttaa kenties pysyvästi STM:n toiminnassa?
Yhteydenpito terveydenhuollon operatiiviseen johtoon on tiivistynyt. Toimintatapojen muutos kohti parempaa digitaalisuuden ja etäyhteyksien hyödyntämistä on tapahtunut koko terveydenhuollossa, ja myös STM:n käytännön yhteistyössä ja sen sujuvoitumisessa.
Valtionhallinnossa on huomattu, että pandemian kaltaisen uhkaavan kriisin hallintaan tarvitaan parempaa kokonaiskoordinaatiota ja lainsäädäntömuutoksia, joiden tarpeen perustuslakivaliokuntakin on todennut.
Huoltovarmuuden merkitys on koeteltu käytännössä, ja jatkossa kotimaisuusasteen nostaminen on tärkeää. Kaiken kaikkiaan kriisistä voidaan ja pitää oppia, mutta pysyvät muutokset toimintatapoihin ja lainsäädäntöön tehdään vasta kriisin jälkeen rauhassa ja hyvin valmistellen.
Erillisohjelmat hidastuivat
Epidemia on pitänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väkeä kiireisenä tänä keväänä.
Mitä asioita se on siirtänyt, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta?
– On paljon asioita, joita hoidetaan edelleen ihan samalla tavoin kuin tavallisestikin.
Useiden teemojen suhteen on ryhmittäydytty tekemään töitä ja vahvistamaan tietoperustaa koskien myös koronaepidemian välillisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Hallitusohjelmaan liittyvät sosiaali- ja terveysministeriön ohjaamat erillisohjelmat, joissa THL on mukana, ovat edenneet nyt ymmärrettävistä syistä aiottua hitaammin.
Mistä viiveistä kannat eniten huolta?
Heikoimmassa asemassa olevien ja pitkäaikaissairauksia potevien väestöryhmien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä työstä.
Mitä toimintaa koronatilanne muuttaa kenties pysyvästi THL:ssä?
Terveysturvallisuustyön ja valmiuden vahvistamista ja kansallista koordinaatiota.
Minna Pihlava
Kuvat Johannes Tervo, Jussi Helttunen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 20/2020.
