Koronalääke Paxlovidin käyttö on ollut Suomessa hyvin vähäistä.
– Husin alueella on määrätty vasta kolme prosenttia alueelle kohdennetuista hoitokuureista, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husista.
Hänen mielestään lääkkeen kohderyhmiä pitäisi laajentaa rokotettuihin riskiryhmäläisiin.
Paxlovid on Suomessa ensimmäinen suun kautta otettava koronalääke, jota voidaan määrätä avohoidossa 18 vuotta täyttäneille potilaille. Lääkettä saatiin Suomeen juhannuksen tienoilla.
Sitä voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön nykyisen ohjeistuksen mukaan antaa hyvin rajatulle ryhmälle potilaita.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat erittäin altistavan riskitekijäryhmän potilaat riippumatta saaduista rokotuksista. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi elin- ja kantasolusiirtopotilaat, voimakkaasti immuunijärjestelmää heikentävää syöpää sairastavat ja potilaat, joilla on vaikea puolustusjärjestelmän häiriö.
Toiseen ryhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet vaikeaa kroonista munuaissairautta tai keuhkosairautta sairastavat, lääkehoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavat ja potilaat, joilla on Downin oireyhtymä. Heille lääke annetaan, jos he ovat rokottamattomia tai saaneet vain yhden rokotteen.
Yli 40-vuotiaille rokottamattomille tai yhden rokotteen saaneille lääkettä voidaan antaa silloin, jos potilaalla on esimerkiksi jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, immuunipuolustusta heikentävä lääkitys autoimmuunisairauteen tai tyypin 1 diabetes.
Paxlovid voidaan määrätä myös omatoimisesti kotona asuville yli 80-vuotiaille, jotka eivät ole saaneet neljättä rokotetta.
– Tämän ikäryhmän tavoittaminen on jäänyt liian vajaaksi, Ruotsalainen toteaa.
Maksettu lääke käyttöön
Suuri osa Hus-alueen Paxlovid-hoitokuureista on Ruotsalaisen mukaan annettu syöpäpotilaille, sillä Hus Syöpäkeskus koordinoi hoidon suoraan seurannassa oleville potilailleen.
– Yleisesti rokottamattomia on sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvissa vähän, sillä he ovat suuressa mittakaavassa hakeneet rokotteensa. Silti he voivat sairastua sairaalahoitoa vaativaan koronainfektioon.
Ruotsalainen painottaa, että Paxlovidia on syytä laajentaa myös rokotetuille riskiryhmäläisille. Näin toimitaan monissa muissa Euroopan maissa. Sen käyttöä rokotetuille puoltavat myös tuoreet tutkimukset.
– Meillä on käytössä merkittävä, jo maksettu lääke, jonka kulutus on liian tiukkojen kohderyhmäkriteerien takia jäänyt koko Suomessa vajaaksi.
Ruotsalainen käynnistäisi kansallisen ja alueellisen tason väestöviestinnän, jotta Paxlovid-hoitoon oikeutetut tavoitetaan. Lisäksi hän hyväksyisi kotitestin tuloksen lääkehoidon aloituksen nopeuttamiseksi.
– Paxlovidilla on interaktioita muiden lääkkeiden kanssa, mutta niiden tarkistaminen kuuluu normaaliin lääkärin työhön. Hus-alueella olemme tehneet tarkat ohjeet interaktioista ja niiden tarkastamisesta lääkäreiden avuksi, Ruotsalainen sanoo.
Paxlovid estää koronaviruksen lisääntymistä tartunnan saaneen elimistössä. Lääkkeen vaikuttavat aineet ovat nirmatrelviiri ja ritonaviiri. Kuuri on aloitettava viiden vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Paxlovidilla pyritään estämään vakavan taudin kehittyminen, sairaalahoitoon joutuminen ja kuolemat.
Anne Seppänen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
