Tampereen kaupungin pandemiavastaanotolla työskentelevä terveyskeskuslääkäri Anna Siitonen on huomannut, että monia potilaita on ahdistanut epätietoisuus COVID-19-taudin vakavuudesta.
Aluksi testejä ei ollut mahdollista tehdä kapasiteetin rajallisuuden vuoksi potilaille, joilla oli koronainfektioon viittaavia oireita. Myös tämä ahdisti potilaita.
Epidemian alussa pandemiavastaanotolle tuli usein nuoria ja hyväkuntoisia ihmisiä, joilla oli paineen tunnetta rinnassa ja hengenahdistusta. Siitosen mukaan monilla saattoi olla taustalla paniikki- tai ahdistuneisuushäiriö.
– Oireiden perusteella oli vaikea erottaa, mikä häiriö oli kyseessä. Koska koronatestauksen mahdollisuutta ei ollut, potilaille tehtiin perustarkastukset ja sanottiin, ettei ole syytä huoleen. Potilaiden henkinen hätä oli suurempi kuin fyysinen.
Potilaita on ohjattu pandemiavastaanotolta sekä kolmannen sektorin että terveysasemien mielenterveyspalveluihin, kun ahdistuneisuus on ollut voimakasta.
Siitonen arvioi, että potilaiden pahin ahdistuneisuus koronan vuoksi alkaa olla ohi. Taudista on kertynyt enemmän tietoa.
– Nuorempi työikäinen väestö on ollut ahdistuneempi kuin vanhempi. Nuorille kuoleman mahdollisuus on ollut kaukainen asia. Nyt elämän rajallisuus tuntui tulevan enemmän iholle.
Ikäihmisten henkinen kuormitus kasvoi
Iäkkäämpää väestöä alkoi tulla vastaanotolle, kun pandemia oli kestänyt jo jonkin aikaa. Monilla oli pitkittynyttä yskää ja hengenahdistusta, jotka eivät välttämättä liittyneet koronaan.
Pitkä eristäytyminen koteihin on lisännyt ikääntyneiden henkistä kuormitusta. Monet ovat ottaneet kotikaranteenin ohjeet Siitosen mukaan vähän turhankin tarkasti.
– Jotkut potilaat ovat kertoneet, että ovat astuneet ensimmäisen kerran kotinsa ulkopuolelle kahteen kuukauteen. He olivat ajatelleet, ettei karanteenin aikana saa mennä lainkaan ulos.
Vastaanotolla on tullut niin ikään ilmi, että vanhukset ovat kokeneet yksinäisyyttä, koska kerhojen ja päiväkeskusten toiminta on ollut tauolla.
Yksinäisyys syventää masennusta
Eristämis- ja välttämistoimenpiteiden aiheuttama huoli on näkynyt enemmän kuin itse koronan aiheuttama ahdistuneisuus, kertoo terveyskeskuslääkäri Tuire Saloranta Myyrmäen terveysasemalta Vantaalta. Hän ei ole havainnut, että potilaat olisivat olleet peloissaan siitä, onko heillä koronainfektio.
Saloranta arvioi, etteivät ikäihmiset kokeneet aluksi eristäytymistä kovin ongelmalliseksi, mutta yksin oleminen on alkanut vaivata, kun eristäytyminen on jatkunut.
– Kyllä eristäytyminen on varmasti vaikuttanut ikäihmisten mielialaan, varsinkin jos on jo muutenkin masentunut. Masennus syvenee yksin ollessa.
Epidemian alussa peruttiin kiireettömät vastaanotot, lääkärit soittivat potilaat läpi ja hoitivat kaiken mahdollisen etäkontakteilla.
– Monenlaisista käytännön järjestelyistä on puhuttu potilaiden kanssa puhelimessa. He ovat muun muassa kyselleet, koska uskaltaa käydä kaupassa ja tulla vastaanotolle.
Ulla Toikkanen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 34/2020.
