Potilasvakuutuskeskus (PVK) vastaanotti tammi-kesäkuussa 4 156 potilasvahinkoilmoitusta, mikä on noin 800 vähemmän kuin vuoden 2019 alkupuoliskolla.
Vähenemää on noin 16 prosenttia.
Alkuvuonna kiireetöntä hoitoa ajettiin alas koronaepidemian vuoksi. Potilaat peruivat aikoja eivätkä hakeutuneet hoitoon yhtä aktiivisesti kuin aiemmin.
- Poikkeustilan aikana kansalaisten huomio myös todennäköisesti kiinnittyi muihin asioihin kuin korvausasioiden hoitamiseen. On todennäköistä, että ilmoitusmäärä kääntyy jälleen nousuun, kun kiireettömän hoidon jonoja aletaan purkaa ja tilanne terveydenhuollossa normalisoituu koronaepidemian jälkeen, PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen sanoo tiedotteessa.
Korona näkyi vahinkoilmoituksissa
Noin 20 vahinkoilmoitusta liittyi koronavirusepidemiaan. Tapausten korvauskäsittely on vielä kesken eikä korvausratkaisuja ole tehty.
Selkeimmin koronavirukseen liittyvät ilmoitukset, joissa potilas on saanut koronaviruksen osastohoidossa ja pahimmillaan menehtynyt viruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin.
Kolme neljästä koronavirukseen liittyvästä vahinkoilmoituksesta koskee diagnoosin ja hoidon viivästymistä, sovitun toimenpide- tai vastaanottoajan perumista tai siirtymistä tai hoidon pitkittymistä koronavirustilanteen johdosta.
Potilasvakuutuksen korvausperusteisiin koronaepidemialla ei suoraan ole vaikutusta. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattistandardia arvioidaan epidemian aikana samaan tapaan kuin normaalistikin.
Diagnoosin tai hoidon viivästyminen kiireettömän hoidon alasajon ja terveydenhuollon rajallisten voimavarojen johdosta ei oikeuta korvaukseen, mikäli hoidon kiireellisyys on oikein arvioitu ja resurssienjako ja toiminta muutoin on ollut asianmukaista.
Lähes kolmasosa sai korvausta
Puolivuotiskauden aikana ratkaistiin 4 571 tapausta. Korvauksenhakijoista 31 prosenttia sai myönteisen päätöksen vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan osalta. Korvauksia maksettiin yhteensä noin 23 miljoonaa euroa.
Selkeästi yleisin korvausperuste on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja siten välttänyt hoitovahingon.
Toiseksi eniten sattuu infektiovahinkoja.
Hylkäys johtuu tavallisimmin siitä, ettei haitallinen seuraus olisi ollut toisin toimien vältettävissä, tai että infektio oli sellainen, että potilaan piti sietää se lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon liittyvänä riskinä.
Potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset määräytyvät potilasvahinkolain ja vahingonkorvauslain säännösten mukaan.
Minna Pihlava
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
