Epidemian aiheuttamat huolet, lisääntynyt yksinäisyys ja univaikeudet sekä vähentynyt toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan olivat maahan muuttaneiden keskuudessa yleisempiä kuin koko väestössä keskimäärin. Näin kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus.
Maahan muuttaneet myös kokivat terveytensä ja elämänlaatunsa heikommaksi ja he kokivat enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin koko väestö.
Syrjintäkokemukset ja talousvaikeudet yleisiä
Lähes neljäsosa tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista kertoi koronaepidemian heikentäneen heidän taloudellista tilannettaan melko paljon tai hyvin paljon. Vastaava osuus koko väestössä oli kuusi prosenttia.
– Tämä on huolestuttava havainto, kun otamme huomioon, että maahan muuttaneiden taloudellinen tilanne on ollut monesti keskimääräistä heikompi koko väestöön verrattuna jo ennen koronaepidemiaa. Vaikeat kokemukset kasaantuvat usein ihmisille, jotka ovat jo entuudestaan heikommassa sosiaalisessa asemassa, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.
Noin 15 prosenttia maahan muuttaneista kertoi kokeneensa syrjintää koronaepidemian aikana. Syrjintää kohdanneista merkittävä osuus kertoi kokeneensa sitä viikoittain.
Myös lisääntynyttä toiveikkuutta
Vaikka valtaosa maahan muuttaneista koki koronaepidemian heikentäneen omaa hyvinvointiaan, vastaajien joukossa oli myös niitä, joiden kokemukset olivat päinvastaisia.
Osa vastaajista kertoi yksinäisyyden vähenemisestä ja lisääntyneestä toiveikkuudesta tulevaisuutta kohtaan.
Yksinäisyys lisääntyi 36 prosentilla maahan muuttaneista ja 28 prosentilla koko väestöstä, maahan muuttaneista kuusi prosenttia ja koko väestöstä kaksi prosenttia kertoi sen puolestaan vähentyneen. Toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan väheni 38 prosentilla maahan muuttaneista ja 30 prosentilla koko väestössä, mutta samalla tämä tunne lisääntyi 20 prosentilla maahan muuttaneista ja vain seitsemällä prosentilla koko väestössä.
Raportin tulokset perustuvat Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin (MigCOVID) -tutkimukseen.
Tutkimus toteutettiin kyselynä väestörekisteristä satunnaisesti valituille ulkomailla syntyneille henkilöille, jotka osallistuivat 2018–2019 toteutettuun FinMonik-tutkimukseen. FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen osallistuneita käytettiin koko väestöä kuvaavana vertailuaineistona.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
