Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi E. coli-lux -kanta, jota hyödynnettiin rakennuksen sisäilman myrkyllisyyttä mittaavan testin kehittämiseen. Testissä E. coli-lux altistetaan huonepölynäytteistä valmistetuille uutoksille, jolloin myrkyllisyys näkyy bakteerikannan valotuotannon heikkenemisenä.
FM Janne Atosuon mukaan bakteerin käyttöön perustuva mittausmenetelmä pystyy taloudellisesti, luotettavasti ja toistettavasti tunnistamaan kosteus- ja homevaurioiden sekä muiden rakennuksen sisäilmaongelmia aiheuttavien myrkkylähteiden toksisuuden.
Sisäilmatestin tulokset saa muutaman tunnin kuluttua siitä, kun näyte on saapunut laboratorioon. Menetelmä on yhtä tarkka kuin perinteiset nisäkässoluilla tehtävät testit.
– Lisäksi E. coli-lux -systeemi on edullisempi ja nopeampi. Se ei myöskään edellytä koe-eläimien käyttöä, Atosuo toteaa.
Janne Atosuo kehitti myös uuden näytteenottomenetelmän, jossa huonepölyä kerätään kuitupuikolla. Kukin yksilöity pölynäyte suljetaan putkeen ja toimitetaan laboratorioon, jossa näytteet punnitaan ja E. coli-lux -solut altistetaan usealle eri näytelaimennokselle.
– Menetelmää on testattu kolmen vuoden ajan yli 80 yksityisessä ja julkisessa kohteessa. Valmistelemme laboratoriossa parhaillaan laatujärjestelmää, jonka vielä ulkopuolisen taho arvioi. Näin testi saa toivottavasti virallisen hyväksynnän, Atosuo kuvaa.
Janne Atosuo kehitti E. coli-lux -kannan siirtämällä kolibakteerikantaan geeniteknologisesti uuden DNA-jakson, jonka ansiosta E. Coli -kanta tuottaa näkyvää valoa, bioluminesenssiä. Kannan valon tuotto osoittautui olevan suoraan verrannollinen bakteerisolujen elinkyvyn kanssa.
Menetelmä soveltuu myös immuniteetin tutkimiseen
Atosuo hyödynsi E. coli-lux -menetelmää niin ikään synnynnäisen immuniteetin tutkimuksessa. Ihmisen immuunisysteemin bakteereita tappavat päämekanismit ovat valkosolujen suorittamasolusyönti sekä bakteerin solukalvoa vahingoittava seerumin komplementtisysteemi. Tulehdusten ja infektioiden aikana nämä toimivat monimutkaisessa yhteistyössä keskenään.
– Mittasin seerumin komplementtisysteemin aktivaatioreaktioteiden bakteeritappoaktiivisuutta ihmisen seerumin lisäksi kirjolohen, sian, rotan, sekä lepakon seerumeista.
Janne Atosuo tutki seerumin bakteeritappoaktiivisuutta silloin, kun jokin reaktioteiden osatekijä oli tehty toimintakyvyttömäksi. Tällainen tilanne esiintyy usein tietyissä immuunipuutostaudeissa. Lisäksi hän hyödynsi E. coli-lux -menetelmää hyönteisten veren bakteeritappo-ominaisuuksien selvittämisessä.
FM Janne Atosuon väitöskirja Novel cellular luminescence probes for immunological and toxicological assessments (Uusia luminesenssiin perustuvia sellulaarisia koettimia immunologiseen ja toksikologiseen tutkimukseen) tarkastetaan 15.5.2015 Turun yliopistossa.
Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
