Antihistamiini, kortisoni nenäsuihkeina sekä silmätipat lievittävät allergista nuhaa ja silmäoireita, mutta kaikille koivuallergisille potilaille ne eivät riitä. Siedätyshoito pistoksina tai paikallisesti otettuna on tehokasta, mutta pitkän aikavälin tuloksia tarvitaan. Saksalaistutkijat hakivat niitä yhdistämällä lääkerekisteridatan ja vakuutusyhtiöiden kliiniset tiedot.
Retrospektiivinen kohorttitutkimus selvitti siedätyshoidon pitkäaikaistehoa, ja keskimääräinen seuranta-aika siedätyshoidon jälkeen oli lähes 4 vuotta eli yhteensä 6 vuotta. Potilaiden oli pitänyt hakea apteekista vähintään kaksi siedätyshoitojaksoa. Kaikki allergia- ja astmalääkkeiden käyttö analysoitiin. Verrokit oli vakioitu iän, sukupuolen, siedätyksen aiheen ja lääkkeiden käytön mukaan.
Kuuden vuoden seurannan jälkeen siedätyshoitoa saaneista 65,4 % ei tarvinnut allergialääkkeitä, verrokeista 47,4 %. Astmalääkkeiden tarve oli siedätyshoitoa saaneilla puolet verrokkiryhmän tarpeesta. Siedätyshoidon jälkeen 49,1 % ei tarvinnut lainkaan astmalääkitystä tai pystyi vähentämään astmalääkityksen määrää kolmanneksen. Astman kehittymisen estovaikutus oli 17 %.
Koivulle siedätyksen teho säilyi siis kuusi vuotta tosielämän rekisteritutkimuksen mukaan. Siedätyshoito vähentää oireilua, lääkkeiden tarvetta ja varmasti samalla parantaa elämänlaatua. Parasta on se, että siedätyshoito pienentää riskiä sairastumisen riskiä. On kuitenkin syytä muistaa, että siedätys aloitetaan syksyllä, jos halutaan paras teho seuraavaan siitepölyaikaan.
Lähde:
Wahn U, Bachert C, Heinrich J ym. Real-world benefits of allergen immunotherapy for birch pollen-associated allergic rhinitis and asthma. Allergy, verkossa ensin 5.9.2018. doi: 10.1111/all.13598
Kirjoittaja:
Heikki Ekroos
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/2018.
