Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan koivuallergian siedätyshoito muokkaa nenän limakalvon pintakerroksen geeni-ilmentymistä ja mikrobiston monimuotoisuutta samanlaiseksi kuin terveillä verrokeilla.
Tutkimusryhmä keräsi viideltä tupakoimattomalta terveeltä aikuiselta ja kuudelta koivuallergikolta nenäepiteeliä kahtena peräkkäisenä keväänä ja talvena vuosina 2011 ja 2012.
Puolet koivuallergikoista aloitti koivuallergian pistossiedätyshoidon marraskuussa 2011, kahden ensimmäisen näytteenottokerran jälkeen. Nenänäytteistä tutkittiin uuden sukupolven RNA-sekvensoinnin avulla epiteelin geeni-ilmentyminen, transkriptomi.
Siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla todettiin vähentyneet oireet ja nenäepiteelin transkriptomin uudelleen muokkautumista kohti terveen nenäepiteelin transkriptomia koivun siitepölyaikana.
– Koivuallergian siedätyshoito muokkasi astma-, kemokiini-, sekä tollin kaltaisten reseptorien signaalireittejä peräkkäisinä keväinä otetuissa nenänäytteissä. Geeni-ilmentyminen ei muuttunut merkitsevästi peräkkäisinä talvina otetuissa näytteissä, kertoo tiedotteessa tutkija Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla nenänepiteelin mikrobiston monimuotoisuus lisääntyi ja lähentyi terveiden verrokkien nenämikrobiston monimuotoisuutta.
RNA-sekvensointi on tämän tutkimuksen perusteella lupaava menetelmä allergian siedätyshoidon vasteen seurannassa.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
Toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 19.2.2019.
