Kolme helsinkiläistä korva- nenä- ja kurkkutautien lääkäriä – ja koiranomistajaa – pohti muutama vuosi sitten, miten hyvin koira pystyy haistamaan sairauksia. Lääkärit kävivät tuumasta toimeen ja alkoivat selvittää asiaa.
– Riemukkaasta ideasta syntyi ihan oikeaa tutkimusta, sanoo dosentti Tuomas Klockars, yksi mainituista tutkijoista.
Ensin tutkimusryhmä selvitti, erottaako koira lapsen virtsatietulehduksen virtsan hajun perusteella. Virtsatietulehdus valittiin, koska sen perusteella voitiin arvioida koiran kykyjä helposti, sillä haiseehan infektoitunut pissa ihmisenkin nenään.
– Koira tunnisti virtsatietulehduksen 90 prosentissa tapauksista. Se osasi myös erottaa virtsatietulehduksen muista sairauksista.
Koira seulojana
Seuraavaksi tutkijat halusivat testata koiran hajuaistin käyttöä sellaisen sairauden diagnosoinnissa, johon kyllä on testausmenetelmä olemassa, mutta menetelmä on kallis tai hidas. Tällöin koiraa voisi käyttää seulomaan joukosta ne ihmiset, joille jatkotutkimukset kannattaa tehdä.
– Selvitellessämme asiaa päädyimme uniapneaan. Hypoteesimme oli, että uniapnean aiheuttamat aineenvaihduntatuotteet erittyvät myös virtsaan ja että koira voisi sen hajun perusteella havaita.
Vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa oli mukana kolme koiraa. Kaksi niistä oppi tunnistamaan uniapnean. Ne löysivät uniapnean kahdessa tapauksessa kolmesta. Kolmas koira ei oppinut, vaan arvaili.
Mahdolliseksi seuraavaksi projektiksi tutkimusryhmä on jo miettinyt tuberkuloosia.
Lisää näyttöä tarvitaan
Voisivatko koirat oikeasti päätyä joskus töihin sairaaloihin tai terveyskeskuksiin?
– Miksi ei? Mutta tarvitaan runsaasti tutkimusta ennen kuin se on mahdollista, Klockars arvioi.
Koiria käytetään jo nyt esimerkiksi diabetesta sairastavien apuna. Näistä niin sanotuista hypokoirista ei Klockarsin mukaan ole vielä kovin vahvaa tutkimusnäyttöä.
Myös koiran kykyä tunnistaa erilaisia syöpiä tutkitaan parhaillaan.
Klockars arvioi, ettei koiria nähdä käytännön töissä vielä pitkään aikaan. Vaikka poikkeuksiakin on.
– Vancouverilaisessa sairaalassa koira etsii Clostridium difficile -bakteeria potilaista ja pinnoilta.
Myös kriisialueilla tai köyhissä oloissa koira voisi olla hyödyksi.
– Kun ei ole vaihtoehtoja, epätraditionaalisetkin keinot voivat olla tarpeen.
Muitakin eläimiä käytetään. Tansaniassa rotat haistelevat tuberkuloosinäytteitä.
– Ne ovat tarkkoja, halpoja ja nopeita.
Onko rodulla väliä?
Koiran rodulla ja koulutuksella on osansa työn onnistumisessa. Tutkimusryhmä käytti kouluttajaa apunaan, kun tutkijoiden koiria koulittiin uusiin tehtäviin.
– Tieteellistä näyttöä eri rotujen paremmuudesta ei ole. Enemmän on kysymys yksilöistä. Koiralla pitää olla hyvä hajuaisti, ja sen pitää pystyä ilmaisemaan havaitsemansa erot. Sen pitää myös haluta tehdä töitä.
Klockars kertoo, että kollegat saattavat pyöritellä ensin silmiään, kun kuulevat mitä hän puuhaa. Yleensä keskustelun myötä innostus kuitenkin herää. Klockars kannustaa lääkäreitä tarttumaan innostaviin ja vaikka vähän valtavirrasta poikkeaviinkin tutkimuskohteisiin.
– Lääketiedettä voi tehdä myös pilke silmäkulmassa! ●
Myös Tuomas Klockarsin oma koira Uuno osallistuu projektiin, joskin koiran innokkuus ja kärsimättömyys ovat aiheuttaneet haasteita koulutukselle.
Hertta Vierula
Kuva: Sami Perttilä
