Sähköinen potilastiedon arkisto tuo sairauskertomukset potilaiden kotikoneille viimeistään reilun vuoden kuluttua. Sen myötä päivittyy lääkäreiden tapa kirjoittaa merkintöjä potilasasiakirjoihin, uskoo THL:n OPER-yksikön ylilääkäri Heikki Virkkunen. Erillisiä ohjeita kirjaamiseen ei ole kuitenkaan tulossa.
– Kirjaamisen tapa tulee muuttumaan pikkuhiljaa siten, että tekstit ovat paremmin myös potilaiden ymmärrettävissä. Potilaat toteuttavat hoitoaan suurimmaksi osaksi kotonaan, ja jatkossa omien tietojen katselun odotetaan vähentävän yhteydenottoja terveydenhuollon suuntaan. Mutta näin ainoastaan silloin, kun potilaat ymmärtävät, mitä lääkäri on kirjoittanut, Virkkunen sanoo.
Hän muistuttaa, että potilaat ovat tähänkin mennessä saaneet yhteenvedon sairauskertomuksistaan heitä hoitaneilta organisaatioilta. Vaikka periaatteena on ollut, että tiedot käydään läpi lääkärin vastaanotolla, käytännössä yhteenvedot on lähetetty postitse kotiin ja potilas on perehtynyt teksteihin itsenäisesti.
Virkkusen mukaan sairauskertomusmerkinnöissä on parannettavaa, että potilaat ymmärtäisivät niitä paremmin.
– Tekstit ovat kuitenkin ensisijaisesti ammattilaisten väliseen tiedonsiirtoon tarkoitettuja eikä kirjausten tarkkuus saa kärsiä, kun niitä tehdään yleistajuisemmiksi. Jos tarpeet täytyy asettaa vastakkain, pidän ammattilaisten välistä tiedonsiirtoa tärkeämpänä, Virkkunen linjaa.
Ajastamalla aikaa kohtaamiseen
Osa merkinnöistä ja tuloksista voidaan ajastaa näkymään myöhemmin.
– Tyypillisimpiä ovat syöpätulosten vastaukset, joista on parempi keskustella henkilökohtaisesti, ennen kuin ne näkyvät muiden laboratoriotulosten mukana.
Potilaiden näkemän yhteenvetokoosteen laajuus vastaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käyntien yhteenvetoa. Yhteenvetotekstit tulevat näkyviin sellaisenaan. Lyhyitä lääkäreiden tekemiä välimerkintöjä ei ole tarkoitus tuoda potilaan näkyviin. Tarkempi tietosisällön määrittely on vielä kesken OPER-yksikössä.
Osa tiedoista tuotetaan rakenteisesti: niiden näkymä ei ole yksi laaja tekstimassa, vaan tarpeen mukaan supistuva tai laajentuva listaus esimerkiksi diagnooseista, hoitopäätöksistä ja toimenpiteistä. Myös potilaan hoitotahto kirjataan arkistoon.
Virkkusen mukaan vuoden 2016 aikana on tarkoitus tuottaa valtakunnallinen lääkityslista, johon kootaan reseptikeskusta kattavampi ja paremmin ajantasaisena pidettävissä oleva tieto potilaan lääkityksestä.
Vain täysi-ikäisille
Omien tietojen katselussa potilas voi tällä hetkellä nähdä yhteenvedon e-resepteistä. Katseluun päivittyy lista potilaan vastaanottokäynneistä, hoitojaksoista ja kertomustiedoista sitä mukaa kun organisaatiot tallentavat tietoja Kanta-arkistoon.
Julkisen sektorin tulee siirtyä käyttämään potilastiedon arkistoa syyskuuhun 2014 mennessä. Yksityinen sektori seuraa perässä vuotta myöhemmin niiden vastaanottojen osalta, jotka tallentavat potilastietojaan sähköisesti.
Virkkusen mukaan tiedot tulevat siirtymään arkistoon lähes reaaliaikaisesti. Ylimääräistä työtä lääkäreille ei ole luvassa. Lääkärien työpisteellään tallentamat tiedot siirtyvät automaattisesti joko minuuteissa tai viimeistään seuraavan yön aikana.
Omia tietojaan näkevät ainoastaan täysi-ikäiset potilaat. Alaikäisten lasten vanhempien tulee tarvittaessa edelleen pyytää yhteenveto paperisena. Virkkunen arvioi, että esimerkiksi huoltajuuskiistat ovat painaneet vaakakupissa ikärajasta säädettäessä.
Myöskään toisen henkilön puolesta asioivat eivät pääse näkemään tietoja. Virkkusen mukaan keskustelu on viranomaisten tiedossa ja kehittämistarpeet tunnistettu. Lainsäädäntöön on todennäköisesti tulossa parannusta jollain aikavälillä, tarkempaa tietoa aikatauluista ei toistaiseksi ole.
Juha-Pekka Honkanen
toimittaja
Kuva Panthermedia, kuvankäsittely Tuula Kakko
Julkaistu Lääkärilehdessä 22/13.
