Juhlakauden jälkeen lehdet, sosiaalinen media ja kahvipöytäkeskustelut täyttyvät laihdutuspuheella. Joulun aikana kertyneistä kiloista halutaan eroon ja uudenvuodenlupauksissa vilahtelee viiden kilon painonpudotus, maratonkunto tai tipaton tammikuu. Viimeistään pääsiäiseen mennessä moni on jo unohtanut nämä.
Ja ehkä hyvä niin.
Jos jotain haluaa luvata itselleen ja toisille tänä vuonna, se voisi olla armollisempi suhtautuminen omaan kehoon ja toisten kehoihin, ja kaikenlaisen painopuheen ja arvostelun välttäminen.
On aika ravistella ja kyseenalaistaa laihduttamiseen ja painoon liittyviä päähänpinttymiä, pakkomielteitä ja puheenpartta.
Kohti kehorauhaa
Kehorauha tarkoittaa, että jokaisella on oikeus olla tyytyväinen kehoonsa ja lupa olla kritisoimatta sitä. Kukaan ei saa kommentoida tai arvostella toisten kehoa.
Kehorauhan taustalla on ajatus, että kaiken kokoiset, -muotoiset, ja -näköiset ihmiset ovat yhtä hyviä, arvokkaita ja kauniita.
Lihavuus ei kerro ihmisen laiskuudesta, kyvykkyydestä työelämässä tai rakastettavuudesta.
Länsimainen kulttuuri on laihdutusmyönteinen ja kurinalainen syöminen ja liikkuminen saa osakseen arvostusta. Ihannekeho on hoikka ja lihaksikas.
Siitä huolimatta lihavuus lisääntyy kaikkialla maailmassa hurjaa vauhtia.
Syyllistävä puhe ei edesauta painonhallintaa ja vähennä lihavuutta. Lihavuuden lisääntyminen on paljon moniulotteisempi ongelma kuin yksittäisen ihmisen ja kehon syyllistäminen ja arvostelu.
Syyllistävää puhetta vastaan on syntynyt esimerkiksi kansainvälinen Älä laihduta -päivä, jota vietetään vuosittain keväisin. Kampanjan tarkoituksena on kyseenalaistaa laihdutus- ja painopuhetta yhteiskunnassa ja edistää kehorauhaa.
Kehorauha-ajatuksen takana ei ole kuitenkaan silmien ummistaminen lihavuuden terveyshaitoilta.
Lihavuus altistaa liitännäissairauksille
Suomalaisista noin 1,2 miljoonaa aikuista on painoindeksiltään lihavia (BMI vähintään 30). Lihavuus on yleisintä 40-64 -vuotiailla, joskin myös entistä nuorempien lihavuus on lisääntynyt.
Runsas neljännes 2–16-vuotiaista pojista (27%) ja vajaa viidennes (18%) samanikäisistä tytöistä oli ylipainoisia tai lihavia vuonna 2022.
Lihavuus yleistyy ja aiheuttaa terveydellisiä ongelmia väestölle ja lisäkustannuksia terveydenhuollolle. THL ehdottaa yhteiskunnallisia toimia asian korjaamiseksi. Tällaisia toimia voisivat olla esimerkiksi elintarvikkeiden epäterveellisyysverot ja markkinointirajoitukset.
Lihavuudella on monia liitännäissairauksia ja altistaa useille sairauksille. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes, unihäiriöt, sydämen vajaatoiminta ja kohonnut verenpaine ovat selvästi yleisimpiä ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla, kertoi Terve Paino -tutkimus taannoin.
Lihavuuden terveyshaitat ja globaali lihavuusepidemia tulee kuitenkin erottaa ylipainon häpeäleimasta ja syyllistämisestä.
Syyllistävä puhe pois terveydenhuollosta
Lihavuuteen liittyvä häpeä ja leimaaminen näkyvät myös terveydenhuollossa, on selvinnyt tutkimuksessa . Lihavia ihmisiä kohdellaan epäreilusti ja ennakkoluuloisesti. Lihavuus voi vaikuttaa negatiivisesti potilaan ja lääkärin väliseen vuorovaikutukseen ja potilaan vaivoja saatetaan tulkita yksinomaan lihavuuden kautta.
Tällaisen käytöksen takana on ajatus siitä, että lihavuus on ihmisen oma syy, kertoo lihavuustutkija Pertti Mustajoki Lääkärilehdessä. Mustajoki on hormoni- ja aineenvaihduntasairauksiin erikoistunut sisätautilääkäri ja Terve paino -yhdistyksen puheenjohtaja.
– Tämä on täysin virheellinen ajatus. Siinä ei ymmärretä lainkaan lihavuuden taustoja, hän sanoo.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että genetiikka vaikuttaa vahvasti ihmisen syömisen säätelyyn. Genetiikka vaikuttaa esimerkiksi annoskokojen arviointiin tai makeanhimoon.
Mustajoen, kuten monen muunkin tutkijan mukaan lihavuuden lisääntyminen johtuu yhteiskunnasta ja elämäntavastamme, ei yksilöstä. Ruokaa on saatavilla ympärivuorokauden ja runsaskaloristen ruokien tarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti.
Samanaikaisesti liikkumattomuuden lisääntyminen, istumatyö ja aktiivisuuden vähentyminen lisäävät lihavuutta yhteiskunnassa.
Painosta saa ja pitää puhua terveydenhuollossa, mutta olennaista on tehdä se niin, että se ei syyllistä. Mustajoen mukaan keskustelu pitää olla potilaskeskeistä.
– Parempi tulos saadaan, kun lihavalle potilaalle annetaan ensin puheenvuoro. Sitten voidaan miettiä erilaisia vaihtoehtoja.
Kohti tervettä painonhallintaa
Nykyään tiedetään, että tiukka laihduttaminen ja erilaiset laihdutuskuurit eivät ole terveellisiä. Pitkällä tarkasteluvälillä ne itseasiassa lisäävät ylipainoa.
Laihduttamisen sijaan olisi hyvä puhua esimerkiksi laihtumisesta, elämäntapojen muuttamisesta, terveellisemmästä elämästä tai painon seurannasta.
Painosta panikoiminen esimerkiksi joulun jälkeen ei kannata eikä syyllisyyden kantaminen yleensäkään omasta painosta ole järkevää.
Painonhallinnassa on tärkeää syömisen ja liikkumisen lisäksi myös lepääminen, stressin välttäminen ja kehon kokonaishyvinvointi. Paino ei ole terveyden ainoa mittari.
Lähteet:
https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus/tulokset
https://tervepaino.fi/lihavuus-aiheuttaa-sairauksien-suman/
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0251566
