Melkein kaikilta löytyy kilpirauhassyöpä, jos tarpeeksi tiheästi analysoidaan. Näin todettiin suomalaisessa ruumiinavaustutkimuksessa.
Ylidiagnostiikan esimerkit saavat helposti kulmakarvat kohoamaan. Syövän ylidiagnostiikka on kuitenkin tuiki tavallista ja kasvaa seulontojen myötä.
– Lääketiede on edistynyt niin kovaa vauhtia, että kohta kukaan meistä ei enää ole terve, terveydenhuollon menetelmien arvioinnin konsultti, työterveyshuollon erikoislääkäri Iris Pasternack toteaa kärjistäen.
Lääkäreille ylidiagnostiikka on melko tuttu asia, mutta potilaille siitä puhuminen on vaikeaa. Miten selittää heille, että kaikkea ei tarvitse tutkia ja hoitaa? Potilaiden pitäisi tietää, että heillä on oikeus valita.
Painopiste on väärä
Pasternack kaipaa lääkäreille työkalua, jolla he voisivat osoittaa potilaalle esimerkiksi ennaltaehkäisevän lääkityksen odotettavissa olevat hyödyt ja haitat sanallisesti, numeroin ja kuvin.
Tämä lisäisi potilaan itsemääräämisoikeutta ja vähentäisi ylidiagnostiikkaa. Varhaisen puuttumisen ja hoidon paradigma on vahva, mutta Pasternackin mukaan ylioptimismi johtaa nyt terveidenkin ihmisten hoitamiseen.
– Voi tulla hetki, että on pakko tehdä jotakin tälle valtavalle lääketieteellisten toimien määrälle. On harkittava, ketä hoidetaan näin epävarmalla pohjalla. Niukoilla resursseilla pitäisi keskittyä vaikeimpiin tapauksiin. Uhkana on, että todella sairaat jäävät hoitamatta.
Media hellii sankaritarinoita
Ylidiagnostiikka nousee usein esiin seulontojen yhteydessä. Pasternack katsoo, että kohdunkaulansyövän seulonnalla on vankin asema, eturauhassyövän kansallinen seulonta ei liene tulevaisuutta.
– Ylidiagnostiikan huomioiminen on tärkeää eettisesti ja yhteiskunnan resurssien kannalta. Sitä täytyy pystyä purkamaan, koska on päädytty siihen, että hoidamme kaikki, Pasternack sanoo.
Hyvä esimerkki purkamisesta on allergiaohjelma, jossa keskitytään vaikeiden allergioiden hoitoon. Rintasyöpäseulonnassa taas potilaita informoidaan kutsukirjeissä entistä täsmällisemmin.
Pasternackin mukaan ylidiagnostiikasta pitäisi keskustella enemmän. Mediassa vakavasti sairaiden sankaritarinat ovat näyttävästi esillä, mutta ylidiagnosoidut näennäissairaat jäävät piiloon.
Ylidiagnostiikkaa käsiteltiin juuri ensimmäisessä kansainvälisessä konferenssissa Yhdysvalloissa. Useat lääketieteelliset lehdet ovat viime aikoina julkaisseet artikkeleita aiheesta ja tuoneet esiin sen haittoja.
– Ylidiagnostiikan huippu on kuitenkin vielä edessä, Pasternack arvioi.
Näistä keskustellaan
➤ Verenpainesuositukset. Osa lääkäreistä pitää nykyisiä epärealistisina.
➤ Osteoporoosiseulonta. Frax-murtumariskikartoitukseen liittyy ylihoidon riski.
➤ Masennuksen seulonta. Arkipäiväinen ilmiö saatetaan medikalisoida.
➤ Lääkityksen turvallinen lopettaminen. Aiheesta on vain vähän virallista tietoa.
➤ Rinta- ja eturauhassyövän seulonnat. Merkityksettömät löydökset puhuttavat edelleen.
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 40/13.
