Kohdun laskeuma syntyy, kun lantionpohjan sidekudos- ja lihasrakenne heikkenee ja tämä synnytinelimiä ja muita lantion pohjan elimiä kannattava tuki pettää.
Laskeumat ovat ikään kuin gynekologisia tyriä, sillä laskeumissa synnytyskanavaan ja siitä ulos ilmenee pullistuvia muutoksia.
Laskeumia kehittyy naiselle ikääntymisen myötä; nuorilla ja synnyttämättömillä ne ovat harvinaisia.
Oireita aiheuttavasta laskeumasta kärsii noin 5–10 prosenttia naisista, ja vaivojen ilmaantumisen huippu on 20–30 vuotta ensimmäisen synnytyksen jälkeen.
Kohdunlaskeumaan voi liittyä emättimen etuseinän pullistuma (kystoseele) tai emättimen takaseinän pullistuma (rektoseele). Nämä voivat esiintyä myös ilman varsinaista kohdunlaskeumaa.
Jos kohtu pullistuu kokonaan emättimestä ulos, puhutaan kohtuprolapsista.
Kohdunpoiston jälkeen emättimen pohja voi laskeutua tai jopa pullistua ulos (vaginaprolapsi).
Kohdunlaskeuman oireet
Kohdunlaskeuma on lievänä oireeton. Ensimmäinen oire on alavatsalla tai lantionpohjassa esiintyvä pullistuman tai painon tunne.
Vaiva pahenee iltaa kohti ja helpottaa makuulle mentyä.
Muut oireet liittyvät useimmiten virtsaamiseen; suurimmalla osalla esiintyy tihentynyttä virtsaamistarvetta.
Lähes kolmasosalla voi esiintyä myös ulostamiseen liittyviä ongelmia.
Joskus ensimmäinen vaiva voi olla emättimen suuaukosta ilmestyvä pullistuma, jonka pinta voi hankautua rikki aiheuttaen niukkaa, jopa verensekaista valkovuotoa.
Laskeuman toteaminen
Laskeumadiagnoosin tekee gynekologi gynekologisessa tutkimuksessa, joka suoritetaan puoli-istuvassa asennossa. Tutkimuksessa arvioidaan laskeuman tyyppi ja vaikeusaste sekä emättimen limakalvojen kunto.
Laskeuman hoito
Laskeuman ensisijainen hoito on lantionpohjan lihasten kuntoutus ja limakalvojen hoito. Sillä voidaan vähentää laskeumaan liittyvää oireilua.
Lantionpohjan lihasvoiman parantamiseksi täytyy harjoitella viisi kertaa viikossa ja ylläpitää lihaskuntoa kolme kertaa viikossa. Kuitenkin jos laskeuma on jo kehittynyt, ei lantionpohjan lihasharjoittelusta ole osoitettu olevan hyötyä hoidossa.
Painonhallinta on tärkeää, koska ylipainoisilla naisilla vatsaontelon sisäinen painerasitus lisää laskeuman riskiä.
Laskeuma pahenee usein vaihdevuosien yhteydessä estrogeenipuutoksen vuoksi.
Emättimeen asetettavat apuvälineet (esim. laskeumarenkaat tai -kuutiot) helpottavat oireita osalla potilaista ja niiden avulla kirurgiselta hoidolta voidaan välttyä tai leikkausta voidaan siirtää.
Leikkaushoitoa voidaan turvautua, jos laskeuma ja sen oireet ovat hankalia ja haittaavat päivittäistä elämää.
Leikkaus tai leikkaukset tehdään emättimen kautta tai vatsaontelon tähystyksessä. Leikkaushoitoon lähdetään yleensä vasta, kun lapsiluku on täynnä. Laskeuman korjauksen yhteydessä tehdään usein kohdunpoisto emättimen kautta; se ei kuitenkaan laskeuman korjaamisen kannalta ole välttämätön.
Näin ehkäiset laskeumaa
Täysiaikainen raskaus lisää laskeuman kehittymisen riskiä. Keisarileikkaukseen liittyy alatiesynnytystä pienempi laskeumariski, mutta leikkaus ei poista kuitenkaan kokonaan tätä riskiä. Riskiä lisää erityisesti vaikea synnytys (pihti-, imukuppi- ja syöksysynnytys).
Laskeuman kehittymistä pyritään ehkäisemään synnytyksen jälkeen aktiivisella lantionpohjan lihasjumpalla. Tärkeä ennaltaehkäisykeino on myös välttää ylipainoa, koska se lisää vatsansisäistä painetta ja voi näin pahentaa laskeumaa.
