Klotsapiinin havaittiin 1980-luvulla lievittävän skitsofreniaan liittyviä harhaluuloja ja aistiharhoja tehokkaammin kuin muut antipsykootit, mutta se aiheuttaa runsaasti sivuvaikutuksia. Tämän takia sen käyttöaiheeksi on vakiintunut muille hoidoille resistentti skitsofrenia. Japanilais-brittiläinen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, ketkä klotsapiinista hyötyvät.
Ensimmäisessä meta-analyysissä klotsapiinia ja muita antipsykootteja käyttäneiden lääkevasteen hajonnassa ei ollut eroa hoitoresistenttien tai ei-hoitoresistenttien potilaiden joukossa. Tuloksen perusteella vain klotsapiinista hyötyvää alaryhmää ei ole.
Toisessa meta-analyysissä klotsapiini oli muita antipsykootteja tehokkaampi sekä muille lääkkeille resistenteillä potilailla että ei-hoitoresistenteillä. Klotsapiinin paremmuudessa ei ollut eroa näiden kahden ryhmän välillä kaikissa tai pelkästään positiivisissa oireissa.
Metaregressiossa havaittiin, että mitä tarkemmin hoitoresistenssi oli määritelty, sitä suuremmaksi tehoero positiivisiin oireisiin klotsapiinin ja muiden antipsykoottien välillä muodostui (p = 0,030). Lääkehoitoa edeltävien oireiden voimakkuus ei ennustanut eroa.
Yli 65 % skitsofreniaa sairastavista hyötyy merkittävästi muista antipsykooteista kuin klotsapiinista, mutta vain pieni osa heistä tulee oireettomiksi. Pitäisikö lievistä harhaluuloista tai aistiharhoista hoidosta huolimatta kärsivällä potilaalla olla oikeus halutessaan kokeilla klotsapiinia? Sen nykyistä laajempi käyttö lievittäisi Suomessa tuhansien potilaiden oireita, ja he saattaisivat asettaa klotsapiinin paremman tehon sivuvaikutushaittojen edelle.
Lähde: Mizuno Y, McCutcheon RA, Brugger SP, Howes OD. Heterogeneity and efficacy of antipsychotic treatment for schizophrenia with or without treatment resistance: a meta-analysis. Neuropsychopharmacology 2020;45:622–31.
Tero Taiminen
Julkaistu aikaisemmin Lääkärilehdessä 11/2020.
